Vanhassa englantilaisessa sadussa Jaakko lähtee myymään perheensä ainoaa lehmää, mutta poika ottaakin maksuksi taikapapuja. Niistä kasvaa kuitenkin pilviin ulottuva varsi jättiläisen linnaan. Lopulta Jaakko kukistaa jätin ja palaa kotiin kultaisia munia munivan hanhen kanssa.
Jättiläisiä tai kultahanhia ei tiettävästi olemassa oikeassa elämässä, mutta tarinassa voi piillä opetus.
Suomalaisten kannattaisi vaihtaa ruokavaliossaan nautaa papuihin.
Marttaliiton ruoan ja ravitsemuksen asiantuntija Emmi Tuovinen sanoo Newsnerille, että suomalaiset syövät aivan liian vähän palkokasveja. Hänen mukaansa asia käy ilmi ruoankäyttö- ja ravitsemistilan tutkimuksista, joita esimerkiksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL tekee säännöllisesti.
Lue myös: ”Roskakeittoon” uppoavat nahistuneet porkkanat ja parsakaalin kannat – maku vie taivaisiin
Lue myös: Tutkimus: Näin kohennat kuntoa syömällä vihanneksia ja hedelmiä – tällainen määrä riittää
– Viime kesänä julkaistiin uudet pohjoismaiset ravitsemussuositukset, joiden pohjalta tulevat kansalliset suositukset vuonna 2024. Pohjana on tiedossa, että suomalaiset syövät liikaa lihaa ja liian vähän kasviksia. Palkokasveja käytetään tosi vähän.
Artikkeli jatkuu kuvan jälkeen.
Ihmisen pitäisi saada ruokavaliolla proteiineja ja tiettyjä aminohappoja. Kovin monet hakevat ne lihasta. Tuotettu liharuoka kuitenkin kuormittaa ympäristöä, eikä se etenkään liikaa kulutettuna ole kovin terveellistä.
– Eläinperäisestä proteiinista saa kaikki välttämättömät aminohapot, joita ihmisen elimistö ei itse pysty tuottamaan, vaan ne pitää saada ravinnosta. Palkokasveista saa proteiinia, kuituja ja monia kivennäis- ja hivenaineita sekä vitamiineja. Ne tekevät meille hyvää ja täydentävät ravitsemusta.
Kuidut ovat hyväksi myös suoliston toiminnalle.
Pienin askelin liikkeelle
Liharuoalla, tai oikeammin kovalla rasvalla ja suolalla, on yhteys suomalaisiin kansantauteihin kuten korkeaan verenpaineeseen sekä sydän- ja verisuonisairauksiin. Sitä pitäisi siis vähentää.
– Täysjyväviljaa ja palkokasveja syömällä turvaa kaikkien aminohappojen saannin silloinkin, kun vähentää eläinperäisten tuotteiden osuutta ruokavaliossa.
Tuovinen kehottaa pohtimaan muutosta oman syömisen kautta. Jos on tottunut käyttämään paljon esimerkiksi jauhelihaa kastikkeissa tai makaronilaatikoissa, osan lihasta voi korvata palkokasveilla. Koko ruokavaliota ei tarvitse laittaa kerralla uusiksi.
– Ruoat syntyvät soijarouheesta tai linsseistäkin, mutta voi lähteä liikkeelle askel kerrallaan. Paketista voi laittaa puolet pakastimeen, ja lisätä joukkoon soijarouhetta, mustapapuja, kidneypapuja, härkäpapurouhetta tai herneitä.
Artikkeli jatkuu kuvan jälkeen.
Tuovinen muistuttaa, että kasviproteiineissa on maku- ja rakenne-eroja. Jos lopputulos ei ole heti mieleinen, kannattaa kokeilla muitakin vaihtoehtoja.
– Nyt on hirveästi uusia tuotteita. Suomi on jopa edelläkävijä kasviproteiineissa. Rohkeasti kokeilemaan vain. Itse laitan kasvissosekeittoonkin linssejä. Niitä ei juuri huomaa, mutta sieltä saa kivasti proteiinia ja kuituja lisää.
Kotimainen herne ykkönen
Yksi palkokasvi on Emmi Tuoviselle kuitenkin ylitse muiden. Hänen oma henkilökohtainen suosikkinsa on kotimainen herne!
– Sitä saa esimerkiksi pakastealtaasta todella huokeaan hintaan ympäri vuoden. Se on älyttömän helppo käyttää. Sitä voi lisätä laatikoihin, pastoihin ja muihin ruokiin. Se ei vaadi esikäsittelyä kuten muut palkokasvit. Toki papuja ja sellaisia saa esikäsiteltynäkin, mutta herne on edullinen ja tosi hyvänmakuinen.
Artikkeli jatkuu kuvan jälkeen.
Palkokasvit ovat Tuovisen mukaan myös ekologisia. Ne sitovat typpeä maaperään, minkä vuoksi viljely on kestävää.
Palkokasvit ovat parhaillaan aktiivisen tutkimuksen kohde. Mitään määrällistä suositusta ei kuitenkaan voi antaa, paljonko niitä pitäisi syödä. Martat perustavat neuvonsa tieteelliseen tutkimukseen pohjautuvaan tietoon. Omia suosituksia he eivät linjaa.
Palkokasvien suhteen he odottavat ensi vuoden kansallisia suosituksia.
