Miina Äkkijyrkkä, 75, kertoo kovan kuntonsa salaisuuden – tiukka viesti nykynuorille

Miina Äkkijyrkän ikäisekseen erittäin hyvä fyysinen kunto ihmetytti monia katsojia Farmi Suomessa.

Muun muassa Farmi Suomesta tutuksi tullut kuvanveistäjä Miina Äkkijyrkkä ei ole tehnyt vielä suurempia kesäsuunnitelmia. Televisioon paluu ei kuitenkaan ole päällimmäisenä mielessä.

– Se ei ole elämässäni merkityksellistä. En ajattele asiaa ollenkaan. Ajattelen omaa elämääni, alkukarjojen suojelua ja kuvanveistoa. Ja lapsiani. Nämä asiat ovat minulle läheisiä.

Äkkijyrkkä paljastaa, että häntä pyydettiin Farmi Suomeen mukaan kolmeen kertaan, ennen kuin hän suostui. Äkkijyrkkä ajatteli olevansa tarpeeksi vanha, että lopulta suostui mukaan.

– Muuten minulla on kaksi näyttelyä ja lisää tippuu. Luennoin Seinäjoella alkukarjojen suojelutyöstä. Jos pääsisin vaikka Kuhmon Kamarimusiikki -juhlille ja Lieksan Vaskiviikoille talonpoikaismuseoineen? 

Äkkijyrkkä paljastaa, ettei ole päässyt käymään Suomen kansallismaisemissa Kolilla. Hän toivoo, että pääsisi vierailemaan, kalastamaan sekä laulamaan körttivirsiä.

– Kesä pitää pysyä Suomessa, mutta olen harkinnut Malawia elokuussa! 

Suomen karjaeläinten kanssa pitkän uran tehnyt Äkkijyrkkä sanoo, että hän nauttii edelleen lehmien katsomista. Vasikoiden leikkimisestä ja kasvamisesta. Mutta Afrikan gnut, seeprat ja norsut kiinnostavat nekin.

Artikkeli jatkuu kuvan jälkeen.

Miina Äkkijyrkkä tekee työtä alkuperäiskarjojen suojelun parissa. Kuva: Miina Äkkijyrkän kotialbumi

– Rakastan myös kalassa olemista paljon. Aikanaan, kun minulla ei oikein muita kavereita ollut kalastajien lisäksi, menin vain merelle kalaan puoliviideltä aamulla. Tein eväät ja tulin aamunavetalle. Vein lapset kouluun ja tein muita hommia.

Parhaimmillaan Äkkijyrkällä on ollut yli sata lehmää. Se tarkoitti usein talikoitavaksi noin 1500 kiloa ”paskaa”.

– Se on aika iso määrä. Siitä tulee myös iso kunto! Liikkua pitää!  

Äkkijyrkkä on osin huolissaan, että nuoret käyttävät niin paljon tietokoneita ja älypuhelimia. Jos ajat ottavat huonomman suunnan, hän pohtii, miten nuoremmat polvet pärjäävät. Hän toivoisi, että nuoret tekisivät enemmän käsillään töitä.

– Käsillä tekeminen vilkastuttaa molemmat aivolohkot. Kun liikkuu vilkkaasti, ei ole uniongelmia. Psyykkisetkin ongelmat selviävät. Jos liikkuu ja harrastaa hyötyliikuntaa, se on tosi luonnollista. Jos tekee muutakin, kuin näplää puhelinta.

Artikkeli jatkuu kuvan jälkeen.

Miina Äkkijyrkkä harrastaa muun muassa kalastamista. Kuva: Miina Äkkijyrkän kotialbumi

Maailma vinksallaan

Miina Äkkijyrkkä harmittelee, että etätyöaikana ihmiset eivät saa enää luonnollista kontaktia kollegoihin esimerkiksi kahvipöydissä rupatellen.

– Työkulttuurikin on mennyt vähän vinksalleen. Ei ole ihme, jos nuoret ovat vähän vinksallaan. Ei ole ihme, jos nuoret ovat epätoivoisia sen suhteen, mihin pitäisi suuntautua.  

Lopuksi Äkkijyrkkä sanoo, että ”työ tekijäänsä neuvoo”. Kun ihmiset ahertavat yhdessä, moni asia aukeaa. Samalla oppii uutta.

Artikkeli jatkuu kuvan jälkeen.

Miina Äkkijyrkkä täytti heinäkuun alkupuolella 75 vuotta. Kuva: Miina Äkkijyrkän kotialbumi

– Siinä tulee kaikkia mielleyhtymiä. Se lisää luovuutta. Paskan luominen, tiskien tiskaaminen käsin, navetan puhdistus, vaatteiden korjaaminen, vanhusten hoitaminen, tien tai roskien siivoaminen… työt voivat olla hirvittävän opettavaisia.

Jos ajatusta työnteon kannattavuudesta ei allekirjoita, Äkkijyrkällä on selkeä näkemys. Työ on eheyttävää toimintaa ja saa ihmisen tuntemaan itsensä eläväksi.

– Ei tarvitse olla professori. Tuossa vain kun kuljeksii ja kerää roskia. Auttamistyö on tärkeää mielelle. Se, että auttaa palkatta, kysymättä ja pyytämättä toista ihmistä, on tosi tyydyttävää. Se palkitsee mieltä ja sydäntä. Sielua ja henkeä.