Olut pienentää riskiä sairastua sydäntauteihin.
Virginia Tech- yliopiston tutkijat havaitsivat, että kohtalaisia määriä olutta juovat ihmiset kuolevat 19 prosenttia vähemmän todennäköisesti verrattuna ihmisiin jotka eivät juo lainkaan. Tutkimukseen osallistuneita henkilöitä seurattiin viiden vuoden ajan ja ”kohtalainen oluen juominen” tarkoitti tässä tapauksessa 1-2 annosta vähintään kolmena päivänä viikossa.
Samainen tutkimus päätteli että ihmiset jotka eivät juo lainkaan olutta kuolevat 56 prosenttia todennäköisemmin sydäntauteihin kuin olutta säännöllisesti juovat ihmiset.
Oluella on hoikentava vaikutus.
Pidätkö vahvoista oluista? Lontoolaisen King’s Collegen professorin Tim Spectorin mukaan ne voivat itse asiassa auttaa sinua pysymään laihana. Hän väittää, että belgialaiset oluet ja kahvit ovat hyväksi vatsan bakteereille jotka puolestaan pitävät ihmisen hoikkana.
Oregon State-yliopiston tutkijoiden mukaan oluen valmistuksessa käytettävä humala-nimisen kasvin kukka auttaa sekin ylipainon loitolla pitämisessä.
Olut on luustolle hyväksi.
Sopiva määrä olutta on luillekin hyvästä. Erityisesti tummista oluista löytyvä ”ravintosilikoni” auttaa luita pysymään vahvoina ja terveinä, raportoi Journal of the Science of Food and Agriculture.
Olut vähentää munuaiskivien riskiä.
Tämän tutkimuksen mukaan pullon olutta per päivä nauttivat ihmiset sairastuvat munuaiskiviin 41 prosenttia harvemmin kuin ne jotka eivät juo olutta. Limsojen juominen puolestaan kasvattaa munuaiskivien riskiä.
Alzheimerin tauti voi pysyä loitolla oluen avulla.
Ylempänä mainitussa humala-kasvissa oleva xanthohumol-niminen aine autta paitsi ylipainon torjumisessa, myös Alzheimerin taudin, dementian ja Parkinsonin taudin kaltaisten aivosairauksien loitolla pitämisessä.
Tutkijoiden mukaan olut voi periaatteessa tehdä ihmisestä jopa älykkäämmän, mutta siinä tapauksessa hänen olisi juotava 1600 litraa päivässä.
Oluesta saa vitamiineja.
”Jos analysoit olutta, tulet yllättymään siitä kuinka monta superravinnetta siitä löytyykään. Oluessa on kaikkia välttämättömiä- ja monia ei-välttämättömiä- aminohappoja,” tohtori Stephan Domenig kirjoitti The Huffington Postissa.
Oluessa on lisäksi mm. fosforia, jodia, magnesiumia, kaliumia, ja runsaasti kalsiumia.
Olut voi jopa toimia eräänlaisena aurinkorasvana.
Ohrasta tehdyssä oluessa on ferulahappoa, joka on voimakas antioksidantti. Ferulahappo suojelee ihoa auringon aiheuttamilta vahingoilta.
Ferulahappoa on myös tomaateissa ja maississa, mutta Englannissa vuonna 2000 tehdyssä tutkimuksessa huomattiin että ihmisillä jotka juovat olutta mutta jotka eivät syö tomaatteja tai maissia saivat neljä kertaa enemmän ferulahappoa verrattuna niihin ihmisiin jotka eivät juoneet olutta mutta söivät tomaatteja.
Tarvitsetko vielä lisää syitä oluen siemailemiseksi? Minä en! Jaa tämä juttu Facebookissa kaikille oluesta pitäville kavereillesi.
Julkaistu Ruokaraamatussa. Tykkää meistä Facebookissa.