Mökkikauden alkaessa on hyvä muistaa eräs tärkeä seikka.
Kesä ja mökkikausi on nurkan takana – ja niin myös myyräkuume.
Myyräkuumeeseen sairastutaan useimmiten myöhään syksyllä tai talvella, mutta myös kevät on mahdollista myyräkuumeaikaa.
Lue myös:
- Älä tee yleistä virhettä allergialääkkeiden kanssa – taustalla vanhentunut ohje
- Tiedätkö mitä kehossasi tapahtuu, kun syöt 2 banaania päivässä 1 kuukauden ajan?
Myyräkuumeen aiheuttaa Puumala-virus, jota levittävät ainoastaan metsämyyrät. Puumala-virus on metsämyyrillä yleinen.
Esimerkiksi puutarhan multakeot eivät liity mitenkään myyräkuumevaaraan.
Virus leviää metsämyyrissä syksyn ja talven mittaan. Suurimmillaan virusta kantavien myyrien määrä on loppusyksyllä.
Vaikka myyrien määrä on vähäinen keväällä, leviää virus silloinkin.
Riski sairastua myyräkuumeeseen on suurin loppusyksystä alkutalveen, jolloin metsämyyrät myös hakeutuvat mökkeihin ja ulkorakennuksiin.
Puumala-virus tarttuu yleisimmin niin, että ihminen hengittää ilmaa, jossa virusta leijailee pölyn seassa. Virusta voi olla pölyhiukkasten seassa, kun virusta on irronnut metsämyyrän lattialle tekemistä ulosteista tai virtsasta.
Esimerkiki puiden hakkaaminen sisällä kuivassa puuliiterissä ei ole hyvä idea myyräkuumetta ajatellen.
Neljä viidestä Puumala-infektion saaneista kokee sen lähes oireettomana, mutta joillekin se aiheuttaa vakavan infektion ja rajun taudin, josta toipuminen kestää pitkään.
Mitä metsäisempi alue, sitä todennäköisimmin siellä on myös metsämyyriä.
Vuosittain Suomessa ilmoitetaan kansalliseen tartuntatautirekisteriin 1000-3300 myyräkuumetapausta.
Kaksi kolmasosaa sairastuneista on miehiä, mikä johtunee siitä, että miehillä on enemmän kosketusta myyriin ja niiden elinympäristöön. Yli puolet tautitapauksista on 30–60-vuotiailla. Vuonna 2017 vain 3 % tapauksista oli alle 20-vuotiailla. Lapsilla myyräkuume on harvinainen, kertoo Terveyskirjasto.
Myyräkuumeen oireet ja diagnosointi
- Myyräkuumeen oireita ovat tyypillisesti vilunväreet, kuume, pahoinvointi, päänsärky, selkäkivut ja uneliaisuus. Oireet voivat siis muistuttaa paljon tavallisen flunssan tai myös koronainfektion oireita.
- Kolmasosalla myyräkuumeeseen sairastuneista näkö heikkenee äkillisesti.
- Joillakin tauti kehittyy vakavaksi, jolloin potilaalle nousee korkea kuume.
- Myyräkuumeessa munuaisten toiminta usein heikkenee tilapäisesti.
- Myyräkuume voi olla joillekin hengenvaarallinen tauti.
- Myyräkuume sairastetaan kuitenkin useimmiten niin, ettei siitä tiedä edes itse. Kaikki eivät siis saa vakavaa tautia.
Myyräkuume diagnosoidaan vasta-aine-testillä. Kuumetta voidaan alentaa ja munuaisten toimintaa voidaan tukea lääkkeillä. Joskus voidaan tarvita keinomunuaishoitoa.
Parantavaa lääkettä myyräkuumeeseen ei ole. Myyräkuumetta vastaan ei ole rokotetta, mutta sen sairastanut saa elinikäisen immuniteetin.
Näin vältät
Tärkeintä on välttää virusta sisältävän pölyn leviämisen keuhkoihin.
1. Käytä kasvomaskia
Kasvomaskit ovat tulleet kaikille tutuksi viime vuosilta, ja ne kannattaa ottaa käyttöön taas, kun menet siivoamaan puuliiteriä tai jos aiot hakata halkoja liiterissä.
2. Vältä pölynimuria
Pölynimurin puhaltama ilmavirta voi pölläyttää viruspölyn ilmaan.
Erityisesti silloin, jos pidät todennäköisenä metsämyyrien olleen liikkeellä mökissä, vältä pölynimurin käyttöä. Jos lattialla on papanoita, älä imuroi niitä pölynimurilla pois!
Siivoa papanat ensin vaikkapa kostealla rätillä tai talouspaperilla, jolloin papanoista ei pöllyä virusta ilmoille. Kostuta rätti esimerkiksi johonkin desinfioivaan liuokseen ennen papanoiden pyyhkimistä.
3. Klapit ulos
Jos epäilet, että metsämyyrät käyvät halkoliiterissäsi, älä hakkaa klapeja sisällä, vaan vie halot ulos.
