Älä tee yleistä virhettä allergialääkkeiden kanssa – taustalla vanhentunut ohje

Allergialääkkeisiin liittyy vanhentuneita uskomuksia.

allergia
Kuvituskuva: Shutterstock

Luonnonvarakeskus (Luke) kertoo, että koivu tulee tänä keväänä kukkimaan runsaasti. Siitepölyallergikkojen kannattaa siis varautua tukalaan kevääseen.

Lue myös:

Siitelpölyallergiat yleistyvät koko ajan ja Suomessa on jo yli miljoona siitepölyallergikkoa.

Siitepölyallergiakausi alkaa aikaisin keväällä lepän ja pähkinäpensaan kukkiessa ja päättyy loppusyksyn pujokauteen.

Suomessa merkittävimmät siitepölyallergian aiheuttajat ovat kuitenkin koivu ja heinä.

Tavallisimpia siitepölyallergian oireita ovat nenän tukkoisuus ja vuotaminen, aivastelu ja silmien kutina ja vuotaminen. Siitepölyallergikon iho on usein atooppinen.

Allergiaoireita on hoidettava tehokkaasti, sillä huonosti hoidettuna ne heikentävät kokonaisvaltaisesti hyvinvointia ja elämänlaatua.

Milloin allergialääkitys?

Usein on kuultu ohjeita siitä, että allergialääkitys kannattaa aloittaa hyvissä ajoin, jo ennen itse siitepölykautta.

Tämä ohje on kuitenkin turhan epämääräinen.

– Antihistamiinin pitoisuus veressä on huipussaan noin tunnin päästä lääkkeen ottamisesta ja lääkkeen vaikutus häviää noin 12 tunnin päästä. Jos siis allergialääkkeet aloittaa esimerkiksi 2‒3 viikkoa ennen siitepölykauden alkua, lääkkeitä tulee syötyä viikkoja ilman, että niistä on mitään hyötyä. Lääkkeet kannattaa siis aloittaa vasta, kun allergiakausi alkaa, kertoo Terveystalon allergologi ja lastentautiopin dosentti Péter Csonka tiedotteessa.

Allergiaoireita hoidetaan tyypillisesti antihistamiinivalmisteilla, silmätipoilla ja kortisonia sisältävillä nenäsuihkeilla.

Antihistamiini auttaa hyvin aivasteluun, nenäsuihke tukkoisuuteen ja nenän vuotamiseen ja silmätipat silmäoireiluun.

Omahoidon tueksi Csonka suosittelee pitämään oirepäiväkirjaa.

– Kehotan aina kirjaamaan vuosittain ylös, mikä lääke on ollut käytössä, onko se auttanut, onko lääkettä käyttänyt esimerkiksi päivittäin ja miten oireet ovat edenneet. Lääkehoidossa tärkeintä on, että se on riittävän tehokas.

Tarvittaessa lääkehoidon tueksi voidaan kokeilla siedätyshoitoa.

Siedätyshoito parantaa pitkäaikaisesti elimistön sietokykyä verrattuna oireenmukaiseen lääkehoitoon, jonka vaikutus on vain hetkellistä. Pistoshoidon sijaan voi kokeilla tablettisiedätyshoitoa helpolla kielenalustabletilla.

Myös siedätyshunaja on herkullisen makuinen vaihtoehto allergian siedätykseen.

Allergialääkityksellä voi parantaa elämänlaatua. Oireiden mukainen hoito on kuitenkin aina yksilöllistä ja lääkäri voi olla apuna siinä, kun mietitään, mikä olisi paras lääkitys. Lääkärin tehtävä on myös tutkia, onko oireet vain ylähengitysteissä ja ohjata tarvittaessa astmatutkimuksiin.