Unisäpsähtely – miksi ihminen siitä kärsii ja mitä tehdä

Harva asia voi pilata yöunet yhtä pahasti kuin kamala tunne paniikinomaisesta säpsähtelystä.

Ehkä sen on joskus kokenut. Useat Newsnerinkin lukijat ovat todennäköisesti käyneet sen läpi tai käy ainakin jossain vaiheessa. Jos taas ei, voi pitää itseään onnekkaana. Monille tunne siitä, että unesta repäistään irti on mitä epämukavin. Usein siihen liittyy tunne siitä, että suorastaan putoaisi.

Se on kuin uni siitä, että putoaisi. Sitten herää juuri ennen kuin olisi ”osumassa” maahan. Siihen ei koskaan totu kunnolla. Ikävä kyllä sen jälkeen voi olla vaikea vaipua hyvään uneen, kun niin on päässyt kerran käymään.

Mutta mitä säpsähtely oikeastaan tarkoittaa? Miksi se vaikuttaa täysin luonnolliselta ja yleiseltä useimmille ihmisistä? Onko mitään, mitä voisi tehdä tilanteen estämiseksi?

No, asiaa on nyt hieman tutkittu. Vaikka puistattavassa ilmiössä on useita piirteitä, jotka ovat edelleen mysteerejä, ainakin jotain vastauksia on sentään saatu. Ne saattavat hyvinkin kiinnostaa ihmisiä, jotka ovat heränneet keskellä yötä siihen, että sydän tuntuu hakkaavan itsensä ulos rinnasta.

Ensinnäkin puhutaan asioista oikealla nimellä. Asiaa kutsutaan hypnagogiseksi säpsähtelyksi. Ne ovat yhtäkkisiä lihassupistuksia, josita ihminen kärsii, kun alkaa nukahtaa.

Mitä tiedämme

Amerikkalaisen Kansallisen unisäätiön mukaan hypnagogiset säpsähtelyt vaikuttavat tavallisesti yhdelle puolelle kehoa. Esimerkiksi vasempaan käteen tai oikeaan jalkaan. Niiden aiheuttaja on tosin yhä enimmäkseen mysteeri, ja tutkijat ovat asiasta huolissaan.

Oikeastaan meillä on vain teorioita, joilla on muutama fakta tukipohjinaan. Esimerkiksi se, että säpsähtely alkaa samasta osasta aivoja kuin hätkähdyksen puolustusreaktio. Niinpä tietenkin.

Voi olla, että lihakset alkavat vain täysin rentoutua. Se on ilmeinen ja pakollinen osa nukahtamista. Aivot saattavat tosin kuvitella, että ihminen putoaisi oikeasti. Niinpä ne reagoivat niin, että lihakset alkavat toimia.

Toinen Teoria on, että säpsähtely liittyy suoraan unenomaisiin mielikuviin, jotka niihin liittyvät. Eli aivojen raja unimaailman ja todellisuuden välillä hämärtyy. Se saa lihaksissa aikaan fyysisen reaktion, joka mukailee sitä, mitä mielessä tapahtuu nukkuessa.

Miksi tämä tapahtuu

Ei ole täysin selvää, miksi hypnagogisista säpsähdyksistä kärsii. Valitettavasti. Mutta on kuitenkin teorioita, jotka voivat selittää niiden todennäköisyyden kasvamista.

Unisäätiön mukaan riskitekijöihin kuuluu kahvin suurkulutus tai muut stimulantit. Raskas urheilu ennen nukkumaanmenoa, tunnetason stressi ja unenpuute.

Stimulantit kuten kofeiini tai nikotiini voivat olla suuressa osassa, sillä ne pysyvät ihmiskehossa tunteja käytön jälkeen. Ne voivat aiheuttaa uupumusta ja vaikeuttaa unensaantia ylipäätään. Ei ehkä yllätä, että ne voivat olla yhteyksissä säpsähtelyyn.

Samalla tavalla suuri urheilutreeni myöhään illalla ei varsinaisesti johda siihen, että vain uupuneena romahtaisi sänkyyn ja syvään uneen. Päinvastoin liikunta antaa energiaa, mikä väsymyksen sijaan vain nostaa ihmisen vireystilaa.

On tärkeä muistaa, että hypnagogiset säpsähdykset voivat sattua missä iässä vain. Niillä voi olla erilaisia muotoja ja ne voivat olla yleisiäkin. Unijärjestön mukaan jopa 70 prosenttia ihmisistä kokee niitä. Vaikka ne voivat olla häiritseviä, ne eivät ole sentään vaarallisia.

Mitä voi tehdä?

Kysymys kuuluu, miten säpsähtelyä voi estää tai ainakin saada oireita paremmin hallintaan? On useampi asia, mitä voi tehdä niiden minimoimiseksi.

Parempien nukkumatapojen omaksuminen kuten säännöllinen unirytmi on yksi. Stressaavien asioiden vähentäminen elämässä on toinen. Säännöllinen liikunta on kolmas, kunhan treenejä ei sijoita liian myöhäiseen ajankohtaan päivästä.

Kofeiinin käytön minimointi on tärkeää samoin kuin nikotiinin ja alkoholin vähentäminen.

Kärsitkö hypnagogisesta säpsähtelystä? Jaa juttu Facebookissa, jotta voimme mahdollisesti auttaa heitäkin!

LUE LISÄÄ:

 

Lue lisää aiheesta...