Tuore suomalaistutkimus osoittaa, että kaupunkilaisten käveleminen puistossa ja vesistöjen äärellä voi vähentää mielenterveys-, verenpaine- tai astmalääkityksen tarvetta.
Tutkimukseen osallistui aikuisia, jotka elävät Suomen tiheimmin asutuilla alueilla.
Tulokset perustuvat vuosina 2015–2016 Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla tehtyyn kyselytutkimukseen, jossa selvitettiin myös osallistujien asuinalueiden vehreyttä ja vesistöjen määrää kilometrin säteellä kodista. Tutkimukseen osallistui 7 300 yli 25-vuotiasta.
Tutkimuksessa tarkasteltiin luontoalueiden tarjonnan ja luonnossa ulkoilun yhteyttä mielenterveys-, verenpaine- tai astmalääkkeiden käyttöön.
Tutkimus julkaistiin Occupational & Environmental Medicine -lehdessä.
Tutkimuksessa havaittiin, että luonnossa vierailu 3–4 kertaa viikossa johti 36 prosenttia pienempään todennäköisyyteen käyttää verenpainelääkkeitä, 33 prosenttia pienempään todennäköisyyteen käyttää mielenterveyslääkkeitä ja 26 prosenttia pienempään todennäköisyyteen käyttää astmalääkkeitä.
Katkaisee stressiä
Tutkimukset osoittavat, että luonnossa käveleminen voi edistää kaupunkilaisen terveyttä katsomatta tämän sosiaaliseen tai taloudelliseen tilanteeseen. Puistot ja viheralueet on yhdistetty kaupunkilaisten terveyteen useissa aiemmissakin tutkimuksissa.
Suomalaistutkimus huomattiin aiemmin esimerkiksi yhdysvaltalaisella uutissivusto CNN:llä.
– Aiemmissa tutkimuksissa on saatu samansuuntaisia tuloksia. On havaittu, että minimissään 2–3 käyntikertaa luonnossa riittää mielenterveyden ja mielialan ylläpitoon. Mitä enemmän käyntejä on, niin sitä vahvemmat ovat vaikutukset, kertoo puolestaan Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori ja tutkimuksen kirjoittajajoukkoon kuuluva Liisa Tyrväinen IS:lle.
Jo puolen tunnin luontokänyti parantaa mielialaa.
– Lyhyelläkin käynnillä on merkitystä, koska palautuminen stressistä alkaa varsin nopeasti. Se katkaisee stressiä ja antaa ihmiselle tauon arjen keskellä.
Ei yhteyttä sosiaaliseen tai taloudelliseen tilanteeseen
Tuoreimmassa suomalaistutkimuksessa arvioitiin, että osallistujien sosiaalinen ja taloudellinen tilanne ei vaikuttanut yhteyksiin, mutta osa tuloksista saattoi selittyä painoindeksillä. Puistoja käyttävät olivat jonkin verran muita osallistujia hoikempia.
Tutkimuksen valossa näyttää siltä, että vastaavanlaisia terveyshyötyjä ei saanut, jos kaupunkilainen tyytyi ihailemaan luontoa sisätiloista käsin.
30 minuuttia kävelyä riittää
Kävely on mainio liikuntamuoto.
Jo puolen tunnin kävelyllä on huomattavia terveysvaikutuksia.
Eräs tutkimus osoitti, että kohtalaisen kuormittava liikunta, kuten kävely, voi laskea kuolleisuutta jopa 21-36 prosenttia.
Kävely pudottaa myös Alzheimerin taudin riskiä jopa 60 prosenttia.
Lisäksi se kasvattaa kestävyys- ja lihaskuntoa, laskee verenpainetta, parantaa unen laatua ja polttaa rasvaa tehokkaasti.
Kävely helpottaa myös hartiaseudun jumeista aiheutuvaa päänsärkyä.
Esimerkiksi huippuyliopisto Harvardin tutkijat ovat arvioineet kävelemisen yhdeksi parhaista liikuntamuodoista. Yliopiston kevään 2020 julkaisussa hehkutettiin, että käveleminen toimii kuin ”henkivakuutus”.
Julkaisu tehtiin korona-aikana, jolloin eristäytymisen aiheuttama liikkumattomuus uhkasi monien terveyttä.
