Veritulpan oireisiin on syytä reagoida heti.
Veritulppa eli laskimotukos muodostuu veren hyytyessä laskimossa. Tukos syntyy tavallisesti jalkaan ja on harvinaisempi muualla kehossa, kertoo Terveystalo.
Veritulppia syntyy alaraajojen syviin laskimoihin, koska niissä laskimoverenkierto on tavallista hitaampaa ja siten alttiimpi hyytymien synnylle.
Lue myös:
- Älä tee yleistä virhettä allergialääkkeiden kanssa – taustalla vanhentunut ohje
- Varo tätä, kun siivoat mökillä – voi aiheuttaa vakavan taudin
Husin mukaan neljännes kaikista mahdollisista kuolemansyistä johtuu valtimoihin tai laskimoihin syntyneistä veritulpista. Suomessa noin 5 500–11 000 henkilöä saa laskimoveritulpan vuosittain.
Alaraajan syvän laskimotukoksen tyypilliset oireet ovat:
- Pohkeen turvotus
- Leposärky ja arkuus
- Kävellessä tuntuva kipu
Usein oireena on vain jokin näistä, mutta laskimoveritulppa voi salakavalasti olla myös kokonaan oireeton.
Alue saattaa myös kuumottaa ja punoittaa. Lisäksi voi ilmaantua lämpöilyä ja suorituskyvyn laskua. Oireetonkin veritulppa voi suurentaa pohkeen ympärysmittaa. Raskausaikana syvä laskimotukos kehittyy tyypillisesti vasempaan alaraajaan.
Laskimo- tai keuhkoveritulppaa epäiltäessä on syytä hakeutua päivystysvastaanotolle.
Samantapaisia oireita voi esiintyä kuitenkin muistakin syistä, joten yllä kuvatut oireet eivät aina merkitse veritulppaa.
Veritulppa todetaan yleensä raajan ultraäänitutkimuksessa tai tietokonetomografiakuvauksessa sekä verinäytteistä.
Veritulpan vakavuus riippuu tukoksen sijainnista ja koosta. Tavallisesti tukos ei ole henkeä uhkaava ja se paranee tehokkaasti lääkehoidolla. Pahimmassa tapauksessa veritulppa tai siitä irronnut kappale voi kulkeutua keuhkoihin ja aiheuttaa keuhkoveritulpan. Jos keuhkoihin päässyt hyytymä on suuri ja hoitoon hakeutuminen viivästyy, tilanne voi olla hengenvaarallinen.
Laskimotukoksen saavista potilaista 70 prosenttia on ylipainoisia. Veritulppia ilmenee esimerkiksi isojen leikkausten, raskauden ja synnytyksen jälkeen sekä hormonihoitojen, kuten ehkäisytablettien käytön yhteydessä.
Laskimotukoksen riskitekijöitä:
- Jo aiemmin sairastettu laskimotukos tai keuhkoveritulppa
- Sydämen vajaatoiminta
- Vaikea tulehdussairaus
- Suonikohjut
- Ehkäisypillerit tai muu estrogeenihormonihoito tai raskaus
- Lihavuus
- Pitkittynyt vuodelepo tai lentomatka
- Luunmurtumat
- Leikkaus
- Syöpäsairaus
- Perinnöllinen tukostaipumus, kuten hyytymishäiriöt
Riski sairastua veritulppaan kasvaa 60 vuoden iän jälkeen ja 2−3-kertaistuu jokaista kymmentä ikävuotta kohden. Jokainen voi ehkäistä veritulppia huolehtimalla hyvästä nesteytyksestä, harrastamalla liikuntaa, noudattamalla terveellistä, säännöllistä ja vähärasvaista ruokavaliota, lopettamalla tupakoinnin, sekä noudattamalla lääkärin ohjeita ja lääkityksiä.
Jo aiemmin sairastetusta veritulpasta tulisi aina kertoa, jos joutuu sairaala- tai leikkaushoitoon.
Jokainen voi pienentää laskimotulppien vaaraa välttämällä pitkään istumista. Esimerkiksi pitkillä auto- tai lentomatkoilla noustaan aika ajoin jaloittelemaan.
Tuolloin suositellaan välttämään kiristäviä vaatteita, juomaan riittävästi vettä ja liikuttelemaan jalkoja.
Erota näin
Joskus veritulpan oireita voi olla hankalaa erottaa tavallisesta lihaskivusta.
Usein erona on se, että veritulpan oireet pahenevat, kun taas lihaskivun oireet helpottavat ajan kuluessa. Veritulppaan liittyvä kipu on yleensä toispuoleista. Jos kipu tai turvotus tuntuu tasaisesti molemmissa jaloissa, kyseessä harvemmin on veritulppa.
Veritulppa hoidetaan hyytymisenestolääkkeillä, jotka auttavat elimistöä liuottamaan hyytymän ja estävät samalla uuden tulpan muodostusta.
