Näin ikääntyminen vaikuttaa unirytmiin – aikaisten herätysten syy löytyy aivoista ja auringosta

Miksi teinit menevät nukkumaan yömyöhään ja heräävät iltapäivällä, kun taas vanhemmat ihmiset nukahtavat aikaisin ja heräävät kukonlaulun aikaan?

Kuva: Shutterstock

Moni teini-ikäinen valvoo mielellään myöhään, ja nukkuu puolestaan pitkälle iltapäivään, kun taas iäkkäät heräävät yleensä ennen kukonlaulua. Tähän kaikkeen on luonnollinen selitys.

Lue myös:

Aivot reagoivat unirytmiin vaikuttaviin tapahtumiin eri tavoin eri-ikäisinä.

Michiganin yliopiston psykologian professori Cindy Lustig kertoo The Huffington Postissa, että ikääntyessämme aivot reagoivat vähemmän unta sääteleviin tekijöihin, kuten auringonlaskuun, auringonvaloon, aterioihin ja fyysiseen aktiivisuuteen.

Nämä tekijät auttavat aivoja hahmottamaan, missä kohtaa vuorokautta olemme.

Lustigin mukaan nuoremmille ihmisille illallisen syöminen voi auttaa aivoja ymmärtämään, että nukkumaanmenoaika on muutaman tunnin kuluttua. Kuitenkin iän myötä tämä yhteys voi hävitä.

Hermot, jotka välittävät aivoille ”aikamerkkejä”, vanhenevat samassa tahdissa kuin aivot. Tämä kyvyttömyys aistia ajan merkkejä on osittain syynä siihen, miksi vanhemmat ihmiset väsyvät ennen nuorempiaan ja heräävät täysin levänneinä ja aiemmin kuin muu maailma.

Lustig selittää, että yksi syy tähän ilmiöön voi olla iän myötä tulevat näkömuutokset, jotka vähentävät aivojen vastaanottamaa valostimulaatiota. Tällä stimulaatiolla on tärkeä osa vuorokausirytmin säätelemisessä ja ylläpitämisessä.

Näköongelmien vuoksi silmiin pääsee vähemmän valoa, mikä johtaa siihen, että elimistö alkaa vapauttamaan melatoniinia eli unihormonia aikaisemmin kuin pitäisi. Tämä selittää osaltaan vanhempien ihmisten varhaisen heräämisen ja nuorempien ihmisten taipumuksen valvoa myöhään.

Valostimulaatiolla on tärkeä osa vuorokausirytmissä. Kuva: Shutterstock

Unirytmi ja siihen vaikuttaminen

Jos tunnistit itsesi tästä ikään liittyvästä unirytmin muutoksesta, voit kokeilla joitain keinoja nukkua pidempään aamulla. Sen sijaan, että välttelisit kirkkaita näyttöjä illalla voit altistaa itsesi kirkkaalle valolle myöhään illalla.

Esimerkiksi kävely ulkona ennen auringonlaskua, kirjojen tai artikkeleiden lukeminen kirkkaalla näytöllä tai television katselu kirkkaalta näytöltä voivat auttaa.

Kirkkaat valot viestittävät aivoille, että aurinko ei ole vielä laskenut, mikä estää melatoniinin tuotantoa. Lisäksi on tärkeää pitää valot päällä auringonlaskun jälkeen.

Myös alkoholinkäytön välttäminen ennen nukkumaanmenoa voi edistää parempaa unenlaatua. Vaikka alkoholi saattaa saada olon uneliaaksi, se itse asiassa häiritsee unta ja voi aiheuttaa levottomuutta.

Alkoholi vaikuttaa negatiivisesti unen laatuun. Kuva: Shutterstock

Lisäksi säännöllinen liikunta voi auttaa parantamaan unenlaatua ja unirytmiä. Muutokset unirytmissä ovat osa elämänkulkuamme, ja vaikka joihinkin tekijöihin emme voi vaikuttaa, voimme pyrkiä edistämään hyvää unta terveillä elämäntavoilla.

Joten, jos haluat nukkua pidempään aamulla ja nauttia virkeästä päivästä, kannattaa kokeilla näitä vinkkejä.