Uuden tutkimuksen mukaan kolesterolilääkityksestä saattaa olla apua silmänpohjan ikärappeuman ehkäisyyn.
Yli puolella suomalaisista on korkea kolesteroli, ja kolesterolilääkkeitä syö Suomessa yli 700 000 ihmistä.
Uuden tutkimuksen mukaan kolesterolilääkityksestä saattaa olla apua myös silmänpohjan ikärappeuman ehkäisyyn.
Lue myös: Viisi parasta kotimaista ruoka-ainetta kehollesi – saattavat auttaa jopa syöpään ja diabetekseen
British Journal of Ophthalmology -lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan kolesterolilääkityksellä olevat sairastuivat 15 prosenttia epätodennäköisemmin silmänpohjan ikärappeumaan kuin samanikäiset, jotka eivät käyttäneet lääkkeitä.
Lääkitykset eivät vaikuttaneet pitkälle edenneen silmänpohjan ikärappeuman todennäköisyyteen.
Arviolta 100 000 suomalaisella on silmänpohjan ikärappeuma. Yleensä potilaat ovat yli 65-vuotiaita. Silmänpohjan ikärappeuma onkin yleisin näkövammaisuutta aiheuttava sairaus länsimaissa.
Silmänpohjan ikärappeumaan ei ole parantavaa hoitoa, joten sairastumista ehkäiseville keinoille ja hoidoille on tarve.
Tutkimuksessa yhdistettiin ja analysoitiin jo olemassa olevia tutkimusaineistoja. Ne koostuivat 39 000 aikuisen terveystiedoista. Potilaat olivat keskimäärin 62–83-vuotiaita ja silmänpohjan ikärappeumaa sairasti 12–65 prosenttia osallistujista.
Tutkimuksessa kuitenkin halutaan huomauttaa, ettei lääkitys välttämättä ole ainoa asia, joka on vaikuttanut tuloksiin, ja siksi havaintoja tulee tulkita varovaisuudella.
Myös diabeteslääkityksen kohdalla saatiin samansuuntaisia tuloksia.
Sairastumisriskiä silmäpohjan ikärappeumaan voi pienentää lopettamalla tupakoinnin, syömällä runsaasti vihanneksia ja kalaa sekä liikkumalla riittävästi.
Kuinka usein tarkistus?
Statiinit ovat käytetyin kolesterolia alentava lääkehoito. Hoitoratkaisu tehdään aina yksilöllisesti ja siihen vaikuttavat kolesteroliarvon lisäksi valtimotaudin kokonaisriski, johon vaikuttavat muutkin valtimotaudin riskitekijät, kuten tupakointi ja kohonnut verenpaine.
Korkeaa kolesterolia hoidetaan yleensä ensisijaisesti ruokavaliolla.
Kolesteroliin vaikuttaa positiivisesti ravinnon kovan rasvan vähentäminen ja pehmeiden rasvojen lisääminen.
Merkittävimmät kovan rasvan lähteet ovat maitotuotteet, rasvaiset liharuoat ja juustot. Myös monissa valmisruoissa kovaa rasvaa on runsaasti.
Pehmeitä rasvoja on kasviöljyissä, joista yleisimmät ovat rypsiöljy ja oliiviöljy. Poikkeuksia ovat palmuöljy ja kookosrasva, joissa kovia rasvoja on paljon.
Pehmeää rasvaa löytyy lisäksi esimerkiksi siemenistä ja pähkinöistä.
Lääkehoitoa harkitaan, jos kolesteroliarvo ei pienene riittävästi ruokavaliolla.
Kolesteroliarvot selviävät vain mittaamalla. Kolesteroli tulisikin tarkistaa 3–5 vuoden välein, viimeistään ennen 40 vuoden ikää.
Tuoreen tutkimustiedon valossa veren poikkeavia rasva-arvoja tulisi kuitenkin seuloa ja ehkäistä jo nuoremmalla iällä. Korkean kokonaiskolesterolin ja matalan HDL-kolesterolin hoito olisi syytä aloittaa jo alle kaksikymppisillä.
Korkea kokonaiskolesteroli ja matala HDL-kolesteroli vahingoittavat verisuonten seinämiä.
Suurentunut veren kolesterolimäärä on merkittävä valtimotaudin riskitekijä. Kohonneet veren kolesteroliarvot lisäävät selvästi vaaraa sairastua sydäninfarktiin ja aivohalvaukseen.
Tästä syystä veren kolesteroli on tärkeä mitata usein ja kohonnut kolesteroliarvo pitää pyrkiä pienentämään mahdollisimman nopeasti.
Voi kohota myös lapsilla
Veren kolesteroli voi kohota myös lapsilla. Hoitona ovat samat ruokavalion ryhtiliikkeet kuin aikuisilla. Kolesterolilääkitystä ei lapsilla käytetä, ellei kyse ole perinnöllisestä kolesterolitaudista.
Ennen lääkehoidon harkitsemista veren kolesteroli tulisi mitata vähintään kahdesti, jotta hoitoratkaisu voi perustua luotettaviin tuloksiin.
