Rasvamaksa on suomalaisten yleisin maksasairaus. Se on yleensä oireeton ja tämän vuoksi vaikea tunnistaa.
Rasvamaksalla tarkoitetaan sitä, kun maksasolujen sisään kertyy liikaa rasvaa, kertoo Terveyskirjasto.
Rasvamaksa on yhteydessä myös metabolisiin häiriöihin, kuten tyypin 2 diabetekseen, rasva-aineenvaihdunnan häiriöihin ja verenpainetautiin.
Rasvamaksa liitetään usein alkoholiongelmaan, puhti.fi kirjoittaa. Vyötärölihavuus on kuitenkin vieläkin suurempi ongelma.
Myös moni muu syy voi altistaa rasvamaksalle.
Alttius vaihtelee esimerkiksi perinnöllisistä syistä, ja rasvamaksan syntymisen mekanismit voivat olla moninaisia.
Tässä suurimmat rasvamaksaan vaikuttavat tekijät.
1. Vyötärölihavuus
Kuten aikaisemmin mainittu, rasvamaksan yleisin syy on keskivartalolihavuus. Vyötärölihavista 80 prosentilla esiintyy rasvamaksaa.
Tuoreen, lääketieteellisessä Gut-lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan ei-alkoholiperäinen rasvamaksa altistaa sydämen vajaatoiminnalle.
Rasvamaksa-diagnoosin saaneet henkilöt sairastuivat tutkimuksen mukaan sydämen vajaatoimintaan 1,5 kertaa todennäköisimmin kuin muut henkilöt.
Yhteydet havaittiin riippumatta iästä, sukupuolesta, painoindeksistä, diabeteksesta, kohonneesta verenpaineesta tai muista sydänoireiden yleisistä riskitekijöistä.
2. Runsas alkoholin käyttö
Alkoholi rasittaa aina maksaa. Pitkään jatkunut alkoholin käyttö pienilläkin annoksilla voi aiheuttaa maksasairauden.
Lue myös: Tutkimuksessa on havaittu alkoholin vaikutus elinikään – näin dramaattisesti se vanhentaa
Jatkuva ja runsas alkoholin käyttö on merkittävä riskitekijä rasvamaksan muodostumisessa.
Jos rasvamaksa on syntynyt alkoholin käytöstä, on alkoholista pidättäydyttävä kokonaan.
3. Tietyt ruoka-aineet
Oikeanlainen ravinto on aina tärkeää ja ruoan laatu vaikuttaa merkittävästi rasvamaksan syntyyn.
Etenkin taloussokerin sisältämä fruktoosi ja muut nopeasti imeytyvät hiilihydraatit lisäävät maksan rasvoittumista.
Runsas virvoitusjuomien nauttiminen sekä rasvan laatu vaikuttavat myös maksan rasvamäärään.
Kovat eli tyydyttyneet rasvat lisäävät maksasolujen rasvoittumista enemmän kuin pehmeät rasvat.
Pehmeitä eli hyviä rasvoja on muun muassa pähkinöissä, siemenissä, avokadossa sekä oliiviöljyssä.
4. Lääkkeet
Suun kautta otetut lääkkeet kulkevat maksan kautta ennen kuin ne päätyvät muualle elimistöön. Muun muassa perintötekijät, ikä ja yhteisvaikutukset lääkkeiden kanssa vaikuttavat siihen, millä tavoin maksa reagoi lääkkeisiin.
Kaikkien lääkkeiden (itsehoito- ja reseptilääkkeet) kohdalla on tärkeää noudattaa annettuja ohjeita. Esimerkiksi kipu- ja kuumelääke parasetamoli voi liian suurina annoksina vaurioittaa maksaa.
Parasetamolia ei myöskään saa missään tapauksessa ottaa yhdessä alkoholin kanssa, sillä se voi olla maksalle aivan liian suuri rasitus.
5. Raskaus
Rasvamaksa voi kehittyä joskus myös raskauden aikana. Oireet alkavat yleensä raskauden viimeisellä kolmanneksella.
Raskausaikana syntyvä rasvamaksa on harvinainen raskauteen liittyvä komplikaatio.
6. Tietyt luontaistuotteet
Luontaistuotteilla voi olla haitallisia yhteisvaikutuksia lääkkeiden kanssa. Luontaistuote vaikuttaa maksassa samanaikaisesti muiden käytettävien lääkkeiden kanssa. Tämä voi johtaa siihen, että käytetyn lääkkeen teho joko lisääntyy tai vähentyy.
Luontaistuotteen aiheuttaman maksavaurion syynä on usein sen sisältämä lääkekasvi.
Selvitä siis aina lääkärisi kanssa, voitko nauttia jotain tiettyä luontastuotetta määrätyn lääkkeen kanssa.
7. Liikkumattomuus
Liikunnalla on myös merkitystä. Liian vähäinen liikunta lisää alttiutta rasvan kertymiselle maksaan. Vastaavasti liikunnalla voidaan rasvan kertymistä hillitä.
Lue myös: Tutkijat: Tällainen liikunta pidentää elinikääsi – jo puoli tuntia viikossa voi riittää
Perinnöllisyys
Perinnölliset syyt vaikuttavat voimakkaasti siihen, kuinka altis ihminen on maksasolujen rasvoittumiselle.
Siksi kaikki vyötärölihavat tai alkoholia runsaasti käyttävät eivät saa rasvamaksaa.
Rasvamaksan syntymistä voi ennaltaehkäistä terveellisillä elintavoilla. Normaalipaino, alkoholin kohtuukäyttö sekä sokerin ja kovien rasvojen maltillinen käyttäminen suojaavat maksaa liialta rasvakuormalta.
Myös säännöllinen liikunta auttaa hillitsemän rasvan kertymistä maksaan.
Rasvamaksan hoitaminen lääkkeillä on harvinaista. Tiedetään kuitenkin, että tietyt diabeteslääkkeet, kuten glitatsonit ja insuliiniherkistäjät, saattavat vähentää maksan rasvoittumista diabetesta sairastavilla.
