Kuljemme läpi elämän yhtenä nopeana väläyksenä. Juoksemme tapaamisesta toiseen, teemme askareita ja tietysti tuntikaupalla töitä joka päivä.
Lapsemme ovat meille arvokkaita, mutta kuinka moni meistä muistaa välillä hidastaa ja nauttia siitä yhteisestä ajasta, joka meille heidän kanssaan on siunattu?
Lapset ovat kuitenkin tärkein asia, mitä elämässämme on. Vaikka yritänkin elää elämääni täysillä, niin aina välillä joudun pysähtymään pohtien, olenko antanut heille kaiken heidän ansaitsemansa huomion.
Priorisointi on aina tärkeä asia elämässämme, mutta välillä saatamme priorisoida vääriä asioita oikeasti tärkeiden edelle. Kuinka monta kertaa olet esimerkiksi jättänyt kiireiset työt kesken ollaksesi lastesi kanssa?
Kahden pienen lapsen äiti Leanne oli eräänä päivänä asioimassa ruokakaupassa lastensa kanssa, kun hän kohtasi iäkkäämmän herrasmiehen. Tuolla hetkellä Leanne ei vielä tiennyt, että tuo kohtaaminen jäisi hänen mieleensä ikuisiksi ajoiksi.
– Oletko koskaan keskustellut täysin tuntemattoman ihmisen kanssa ja myöhemmin tajunnut, että jumalan on täytynyt lähettää hänet luoksesi, Leanne kirjoitti myöhemmin tapauksesta Facebookiin.
Sen jälkeen hän avasi kirjoituksessaan ruokakaupassa tuona päivänä tapahtunutta tilannetta, joka muutti kertaheitolla hänen elämänkatsomuksensa.
Leanne oli ostoksilla lastensa kanssa, kun yllättäen iäkkäämpi tuntematon herrasmies lähestyi heitä.
Mies kehui Leannen lapsen olevan suloinen ja jatkoi sitten matkaansa. Vain muutamaa sekuntia myöhemmin hän kuitenkin kääntyi ympäri ja palasi Leannen luo. Hänellä vaikutti olevan vielä jotain mielessään.
”Sitten hän alkoi kertoa minulle tarinaa ajalta, jolloin hänen oma poikansa oli ollut 5-vuotias. Hänen poikansa oli tullut kysymään, josko he voisivat rakentaa yhdessä lintulaudan. Mies oli sanonut pojalleen ei, sillä hänellä oli todella kova kiire ”tärkeiden” työasioiden kanssa.
Hän seurasi katseellaan, kuinka pettynyt ja surullinen 5-vuotias poika laahusti pois paikalta ilman kyyneleitä tai valitusta. Tuossa samassa hetkessä hänet valtasi hirvittävä tunne siitä, miten hän oli murtanut poikansa sydämen.
Niinpä hän kutsui poikansa takaisin ja he kävivät ostamassa tarpeet lintulautaa varten ja rakensivat sen yhdessä.”
Tuon jälkeen mies kertoi, että nyt yli 40 vuotta myöhemmin, hän ei voi muistaa mitään noista ”tärkeitä” työasioita, jotka oli tuolloin ollut valmis priorisoimaan poikansa kanssa vietetyn ajan yli.
Mies kääntyi kohti Leannea ja katsoi tätä suoraan syvälle silmiin sanoen jotain todella koskettavaa.
– Mutta meillä on yhä se lintulauta.
Muutti priorisointia heti
”Silmäni kostuivat kyyneleistä välittömästi. Vaikka olenkin lapsieni kanssa suurimman osan ajasta joka päivä, niin en aina ole omistanut heille sitä huomiota, jonka he ansaitsisivat.
Teen asioita yhdessä puolitosissani heidän kanssaan, valitan heille ja usein kotiaskareet, työkiireet tai puhelimeni häiritsevät yhteistä aikaamme.
Tämä mies ei ehkä koskaan saa tietää kuinka paljon hän muutti elämääni, mutta hän onnistui muuttamaan minun ajatteluani priorisoinnista ja inspiroi minua viettämään enemmän aikaa yhdessä perheeni kanssa.”
