Heinolan lintuhoitolan Kaapo-korppi riemastuttaa vierailijoita, henkilökuntaa ja alueella pyöriviä luonnon lintuja.
”Oon nelivuotias, oppimaan innokas, sain nimen hauskimman – Kaapo”. Heinolan lintuhoitolan neljävuotias korppi Kaapo on todella älykäs lintu. Se osaa sanoa suomeksi ”terve” ja jalosydäminen lintu ruokkii luonnonvaraisia villivariksia omalla ruoallaan aitauksensa läpi. Kaapo tervehtii myös vieraita mielellään.
Mustan linnun tausta on kuitenkin surullinen. Se saapui lintuhoitolaan kesäkuussa 2020. Yksityishenkilö löysi sen Heinolan alueelta. Kaapo oli yksi neljästä korpinpoikasesta, jotka jäivät auton alle. Tarina ei kerro, miten ne olivat tielle päätyneet.
– Kaapo oli poikasista ainoa, joka jäi henkiin. Sillä oli kuitenkin aika paha siipivamma, jota hoidettiin täällä lintuhoitolassa. Siitä ei koskaan tullut valitettavasti lentokykyistä. Sille jäi toiseen siipeen pysyvä vaurio. Se pystyy ainoastaan pyrähtelemään lyhyitä matkoja ulkotarhassaan, Heinolan lintuhoitolan päällikön sijainen Nina Bruun kertoo Newsnerille.
Artikkeli jatkuu kuvan jälkeen.
Kaapo ei siis kykene itsenäiseen elämään, eikä sitä voi palauttaa luontoon. Se saa kuitenkin viettää jäljellä olevat vuotensa mukavasti Heinolan lintuhoitolassa. Sillä on tällä hetkellä kämppäkavereina viisi varista. Sekä korpit että varikset kuuluvat varislintuihin.
– Kaapohan pitää aika tiukkaa jöötä. Ne tulevat siellä kyllä ihan toimeen keskenään. Kaikki varikset eivät ole pysyviä asukkaita, vaan odotamme, että niiden sulkapeite tai siivet tulevat siihen kuntoon, että ne voidaan jossain vaiheessa vapauttaa, Bruun sanoo.
Nimestään huolimatta Kaapo on naaras. Bruun sanoo, että korpit ovat hyvin suurikokoisia lintuja. Harva tulee asiaa edes ajatelleeksi, kun niitä näkee taivaalla. Vasta kun korppia katsoo läheltä, ymmärtää, miten isoja ne ovat. Siipien kärkiväli voi olla reippaasti yli metrin.
Osaa sanoa suomeksi terve
Hoitajat ovat havainnoineet jo muutaman vuoden ajan, että Kaapo ruokkii villivariksia aidan läpi. Osa vierailevista asukkaista on ollut tarhassa aiemmin hoidossa, joten ne ovat myös Kaapolle entuudestaan tuttuja.
– Kaapo on ilmeisesti päättänyt kaikessa viisaudessaan, että niitä pitää hoitaa vielä, vaikka ne eivät enää täällä meidän ihmisten hoitoa tarvitsekaan. Sen on nähty ruokkivan muitakin lintulajeja kuten harakoita ja kesäisin lokkeja.
Artikkeli jatkuu kuvan jälkeen.
Korpit ja muut varislinnut ovat suhteellisen kaikkiruokaisia. Bruun sanoo, että niille tarjotaan erilaisia lihoja, pähkinöitä, erilaisia marjoja, kalaa ja joskus vihanneksia. Kaapo tarjoilee kavereilleen oikeastaan millä tahansa, mitä se itse saa.
– Se hyppii aidan viereen ja tarjoilee ruoan suoraan nokasta nokkaan toiselle linnulle häkin ulkopuolella. Se on tosi hauska seurata.
Lintu tulee mielellään tervehtimään tuttuja hoitajia aidalle ja juttelee heille. Bruun kuvailee, että se pitää ”omaa tiettyä juputusääntä”. Hän kertoo myös hämmästyttävän tiedon – Kaapo osaa sanoa ”terve” selkeällä suomen kielellä.
– Korpeilla on todella laaja äänimaailma. Ne oppivat matkimaan melkein mitä tahansa ääniä kuten koiran haukuntaa. Kaapo osaa kyllä sanoa terve, mutta se sanoo sen vain hyvin harvoille ja valituille. Osa hoitajista on ollut täällä siitä asti, kun se on ollut poikanen. Niitä se tervehtii.
Artikkeli jatkuu kuvan jälkeen.
Moikkaa myös yleisöä
Korppi elää Suomessa myös luonnossa, joten sitä saa pitää ulkotarhassa ympäri vuoden. Hoitolalla on myös Kaapon pysyvään pitämiseen riistanhoitoyhdistyksen ja Suomen riistakeskuksen myöntämät luvat.
– Kaapo on tuonut meille paljon iloa, kun se on elänyt meidän kanssa täällä. Korpit ovat pitkäikäisiä lintuja. Luonnossahan ne elävät yleensä 10–15 vuotta. Suomessa vanhin rengastettu korppi on ollut vissiin 22-vuotias ja Euroopassa 23-vuotias. Todennäköisesti meillä on täällä monta yhteistä vuotta kanssa edessä, ja saamme riemua sen toimien seuraamisesta.
Artikkeli jatkuu upotuksen jälkeen.
Jos upotus ei näy, voit katsoa sen tästä linkistä.
Kaapo tulee usein tervehtimään myös kävijöitä. Jos sitä haluaa käydä katsomassa, Nina Bruun muistuttaa, että korppi on iso lintu, jolla on vahva nokka. Sormia ei siis parane työntää aidanrakoihin. Lintuja ei myöskään saa ruokkia. Hoitola pitää kyllä huolen, että niillä on riittävästi monipuolista ruokaa tarjolla.
Lintuhoitola on Heinolan kaupungin ylläpitämä. Siellä vierailee vuosittain noin 100 000–120 000 vierasta. Se on hoitanut lintuja jo vuodesta 1963. Niitä tulee vuosittain 200–250 yksilöä. 30–40 prosenttia niistä on mahdollista palauttaa luontoon.
Musta lintu mutta sydän puhdasta kultaa! Meidän kaikkien tulisi pitää toisistamme yhtä hyvin huolta kuin Kaapo. Jätä korpille terveiset kommenteissa ja jaa juttu kavereillekin!
LUE LISÄÄ:
- Poloinen Eemeli-kettu hortoili 5 päivää törppö päässä – Turun sankarit riensivät apuun
- Pelastaja auttoi kolme kurrevauvaa kiipelistä Turussa – oravaäidiltä riipaiseva reaktio
