Lihan ja lihavalmisteiden kulutussuositusta lasketaan.
Pohjoismaisten ravitsemussuositusten luonnos on herättänyt keskustelua laskemalla lihan ja lihatuotteiden viikkokulutuksen ylärajaa. Tulevien suositusten mukaan lihan kulutusta tulisi rajoittaa 500 grammasta 350 grammaan viikossa.
Lue myös:
- Tutkimus: Näin kohennat kuntoa syömällä vihanneksia ja hedelmiä – tällainen määrä riittää
- Tiedätkö mitä kehossasi tapahtuu, kun syöt 2 banaania päivässä 1 kuukauden ajan?
- Tutkijat: Tällainen ruoka pitää aivosi nuorempina ja terveinä pitkään – ehkäisee jopa dementiaa
Jos määrä jaetaan tasaisesti koko viikolle, se tarkoittaa enintään 50 grammaa lihaa tai lihavalmisteita päivittäin. Suomalaiset miehet syövät punaista lihaa ja lihatuotteita keskimäärin noin 760 grammaa viikossa, kun taas naiset kuluttavat yli kolmanneksen vähemmän.
Punaisessa lihassa on monia ravintoaineita, kuten hyvälaatuista proteiinia, hyviä rasvahappoja, rautaa, sinkkiä ja vitamiineja, mutta samalla siinä on myös runsaasti tyydyttyneitä rasvahappoja.
Tämä herättää huolta terveyden kannalta, ja siksi ravitsemussuositusten asiantuntijatyöryhmä haluaa rajoittaa lihankulutusta.
Lihan liiallinen kulutus voi lisätä riskiä sairastua suolistosyöpään, sydän- ja verisuonitauteihin sekä tyypin 2 diabetekseen. Erityisesti prosessoidut lihatuotteet, kuten makkarat, nakit, pekoni ja kinkku, ovat nostaneet huolta terveysvaikutuksista.
Vaikutuksia myös ympäristöön
Ympäristöä ajatellen lihan ja lihavalmisteiden kulutuksen pitäisi pohjoismaisten ravitsemussuosituksia valmistelleen asiantuntijatyöryhmän mukaan olla vielä paljon pienempää kuin 350 grammaa viikossa.
Tuore teos Planetaarinen ruokavalio (Duodecim) suosittelee oppimaan menneiltä ajoilta, jolloin liha oli harvinaista herkkua Suomessa. Kirja kannustaa vähitellen vähentämään lihan käyttöä, erityisesti niiden keskuudessa, jotka ovat tottuneet liharuokiin päivittäin.
Yksi kasvisruokapäivä viikossa on kirjan mukaan hyvä aloitus kohti entistä kasvispainotteisempaa ruokavaliota.
Keskustelu suositusten ympärillä jatkuu, ja monet ruokavalion asiantuntijat ja terveysjärjestöt tukevat muutoksia. He painottavat terveysvaikutusten lisäksi myös ympäristönäkökohtia, jotka vaativat tekoja ruokavalion uudistamiseksi.
