Näyttelijä Seela Sella muistaa edelleen pommikoneiden äänet.
Seela Sella, 85, on yksi Suomen arvostetuimpia näyttelijöitä.
Lue myös: Seela Sellan vinkit ikääntymiseen.
Moniosaava nainen
Hän on esiintynyt yli 50 vuotta kestäneen uransa aikana muun muassa Turun ja Hämeenlinnan kaupunginteattereissa, Intimiteatterissa, Suomen Kansallisteatterissa, Tampereen Työväen Teatterissa, Tampereen Komediateatterissa ja Teatteri Jurkassa.
Sella on pitänyt monologeja sekä laulu- ja lausuntailtoja.
Sella on nähty myös lukuisissa suomalaisissa elokuvissa ja televisiosarjoissa, kuten Kesäyön unelma, Särkyneiden sydänten talo ja Sibelius.
Lisäksi hän on lukenut useita äänikirjoja, kuten Aili Somersalon Mestaritontun seikkailut.
Sota jätti ikuiset arvet
Seela Sella, muistaa edelleen, miten pienen tytön sydän tykytti, kun hälytyssireeni alkoi soida.
Seura-lehden jutussa Seela muistelee, että sireenin soidessa piti lähteä heti juoksemaan naapurin perunakellariin. Sekään ei olisi ollut hyvä turvapaikka, jos pommi olisi iskeytynyt aivan lähelle.
– Muistan pelon, muistan pommikoneiden äänen, kun ne menivät yli. Jo se pelko sai minut ajattelemaan lapsena, mitä pahaa olen tehnyt. Miksi?” Seela muistelee Seurassa.
Seela oli talvisodan syttyessä vasta 3-vuotias, mutta muistaa elävästi pelon ilmapiirin.
Jatkosodan ajasta hänellä on selkeämpiä muistikuvia. Ne ovat palanneet mieleen Venäjän hyökättyä Ukrainaan.
– Jos ei ole kokenut sitä hälytyssireenin äänestä seuraavaa reaktiota, ei ymmärrä, mitä pelko on, Seela kertoo.
Usko parempaan
Seela syntyi ja kasvoi elämänsä ensimmäiset vuoden Pispalassa Tampereella. Sota-aikaan Seelan äiti oli yötä päivää tehtaassa valmistamassa kaasunaamareita ja muita sotatarvikkeita. Seela odotti kotona mummunsa, äidinäitinsä kanssa.
Äiti ja mummu olivat pienelle tytölle maailman tärkeimmät ihmiset. Seelan isä oli alkoholisti.
Perheellä ei ollut rahaa, mutta sodan aikaan siinä ei ollut mitään outoa.
Usko parempaan tulevaisuuteen kuitenkin pysyi vahvana.
Tuohon aikaan karamelleista ei oltu kuultukaan, vaan herkuiksi laskettiin kuivatut porkkanan palat. Appelsiiniakin hän pääsi maistamaan vasta 10-vuotiaana. Mikään ei ollut koskaan maistunut yhtä hyvältä.
Enemmän ymmärrystä
85-vuotias tähti ei enää pelkää sotaa, mutta uskoo, ettei Eurooppa ole Ukrainan sodan jälkeen enää entisensä.
Moni asia on kuitenkin muuttunut Suomen sotavuosista.
– Nykyään turvaan päässeitä ja sodan kokeneita ihmisiä kohtaan on enemmän ymmärrystä, ja heille osataan antaa oikeanlaista apua. Ei silloin puhuttu mistään kriisiavusta, vaikka se olisi ollut tarpeen varsinkin niille nuorille miehille, jotka lähtivät viimeisinä sotaan vasta 17-vuotiaina. Mitä kaikkea he näkivätkään ja kokivatkaan, Seela pohtii Seurassa.
Keskitysleirin kauhut
Edesmenneen puolisonsa Elis Sellan kautta Seela tutustui juutalaisuuteen ja kääntyi itsekin juutalaiseksi vuonna 1969.
Elis ja Seela ehitivät saada kaksi lasta, Ilanan ja Arielin.
Eliksen suku oli kotoisin Puolasta, ja vaikka he eivät joutuneet kokemaan keskitysleirien kauhuja, Seela on kuullut niiden kauheuksista ystäviltään ja tuttaviltaan.
Hän on myös näytellyt hiljaittain Hitleriä vaikuttavassa näytelmässä Hitler ja blondi.
Koko ikänsä näytellyt Seela viihtyy intohimoammattissaan edelleen. Näyttämön kautta hän on saanut perehtyä historiaan monin tavoin. Seurassa hän kertoo tulevansa jatkuvasti pysäytetyksi kadulla, koska ihmiset haluavat kuulla hänen mielipiteensä ja keskustella näytelmien teemoista.
– Tällä työllä on merkitystä. Kulttuuri antaa ihmisille uskoa, unelmia ja auttaa heitä ymmärtämään muita ihmisiä, Seela sanoo.
Vaikka näyttelijä olisi voinut siirtyä eläkkeelle jo vuosikymmeniä sitten, veri vetää näyttämöille edelleen.
– Näyttämö on edelleen maaginen, ihmeellinen paikka.
Seela Sella on upea ja ihailtava nainen. Toivon hänelle pelkkää hyvää!
