Joulu saa monessa tunteet pintaan – niin hyvät kuin huonotkin. Sen tietää myös toimittaja Maria Veitola, joka Instgramissa kertoo hyvin avoimesti saamastaan romahduksesta joulupyhinä.
Artikkeli jatkuu kuvan jälkeen.
”Itkin räkäistä itkua…”
Veitolan jakaman hauskan perheen tanssivideon kanssa ilmestyneessä tekstissä sukelletaan paljon itse videota pimeämpiin vesiin.
– Meidän piti mennä pohjoiseen viettämään isoa sukujoulua, jonne oli tulossa Jotin sukulaisia ympäri maailman ja Joulupukki. Olis jaettu lahjoja, pöydät notkuneet perinneherkkuja, toimittaja kertoo ja jatkaa:
– Mut sit Taisto tuli ennen joulua tosi, tosi kipeäksi ja kaikki suunnitelmat peruuntui. Oltiinkin kotona, tehtiin aattona tacoja, leikittiin kissojen kanssa ja pelattiin Gembloa. Käytiin Jotin kanssa pitkillä kävelyillä, Helsingissä oli pakahduttavan kaunis talvi-ilma.
Seuraavaksi Veitola avaa vaikeita tunteita jotka pyhät nostivat esiin.
Artikkeli jatkuu kuvan jälkeen.
– Uin sekä aattona, että joulupäivänä meressä. Se auttoi moneen. Mökkihöperyyteen ja kaikkiin vaikeisiin tunteisiin, jotka joulu herättää. Tarjottimella koko lapsuudenperheen historia, vaietut tilanteet ja tunteet, se moninainen sinnittely, osaamattomuus eri tilanteissa. Nyt ja aina isän ikävä. Vanheneva, rakkaista rakkain äiti. Purskahdin joulupäivänä lohduttomaan itkuun kadulla, itkin räkäistä itkua Jotin toppatakin rinnuksiin. Jatkettiin matkaa, en halunnut heti pitää kädestä kiinni.
Mutta mahtui jouluun onneksi taas iloisempia tunnelmia:
– Ja sit paljon hyvää. Ystävät kutsuivat joulupäivänä pizzalle ja cocktailille naapuriin. Kävin Tapaninpäivänä jumpassa. Katsottiin loppuun Wednesday-sarja Netflixistä ja vanha kunnon Addams Family-leffa. (Rakastin silloin kun tuli, en muistanutkaan kuinka hyvä!)
– Tapaninpäivän iltana laitettiin pystyyn omat tanssit Wednesdayn hengessä. Taisto ei jaksanut opetella koreografiaa, kun on edelleen vähän heikossa hapessa, mut tuli messiin boxbollaamaan. (Joululahja)
– Tän tanssin mukana terkut sulle ja etenkin kaikille tän joulun outcasteille.
