Suomalaisten suosikkiankkuri Matti Rönkä on isännöinyt vaalien tuloslähetyksiä useamman vuosikymmenen ajan.
Suomessa on jälleen vaalihumua, kun tasavallan presidentille Sauli Niinistölle valitaan seuraaja. Toiselle kierrokselle ylsivät kokoomuksen Alexander Stubb ja vihreiden ja valitsijayhdistyksen Pekka Haavisto. Sadat tuhannet suomalaiset ovat tottuneet, että vaali-illan isäntänä toimii televisiossa Ylen uutisankkuri Matti Rönkä.
Rönkä, 64, on vetänyt Suomen vaalien tuloslähetyksiä muutaman vuosikymmenen ajan. Hän aloitti tuloslähetysten tuottajana kunnallisvaaleissa 1992. Yksi aikakausi tulee päätökseen vallanvaihdoksen lisäksi Ylen studioissa. Rönkä kertoo Ilta-Sanomille, että presidentinvaalit 2024 ovat hänen viimeiset vaalinsa.
Rönkä sanoo IS:lle, että eläke lähestyy, mutta sen aika ei ole ihan vielä.
– Nyt keskityn näihin vaaleihin. Sen voin sanoa, että nämä ovat viimeiset vaalit, jotka teen, hän sanoo.
Hän ei siis ole mukana eurovaalien tuloslähetyksissä. Europarlamenttivaalit ovat presidentinvaalien jälkeen seuraavat Suomessa käytävät vaalit. Ne käydään kesäkuun alkupuolella. Sen jälkeen vuorossa ovat alue- ja kuntavaalit keväällä 2025.
Rönkä joutui pienimuotoisen kohun keskiöön presidentinvaalien ensimmäisen kierroksen tuloslähetyksen loppupuolella. Hän kysyi studiovieraana olleelta asiantuntijalta, miten Pekka Haaviston ”sukupuolinen suuntautuminen” vaikuttaa kampanjointiin.
Artikkeli jatkuu kuvan jälkeen.
Uutisankkuri ja toimittaja sai palauteryöpyn, jossa tuohtuneet kansalaiset haukkuivat häntä muun muassa homofobiseksi ”sedäksi”. Kommentoijien mielestä ehdokkaan suuntautuminen ei saisi vaikuttaa mihinkään mitenkään, eikä sitä pitäisi nostaa edes esiin millään tavalla.
Näin hän kommentoi skandaalia
Rönkä on kommentoinut Iltalehdelle, että olisi muotoillut kysymyksen hieman toisella tavalla. Röngän mukaan kyseessä on kuitenkin olemassa oleva teema, jota ei voi väistää.
– Presidentin ja ehdokkaiden osalta äänestäjät miettivät sellaisia asioita, jotka moraalisessa mielessä voivat olla aivan vääriä pohdintoja, mutta ne silti askarruttavat. Se on mielestäni kiistatonta ja niitä teemoja tuleen ostaa esiin, hän kommentoi lehdelle.
Rönkä on myös perustellut, että presidenttiehdokkaiden yksityisyydensuoja on huomattavan pieni verrattuna tavalliseen kansalaiseen. Esimerkiksi terveysasiat ovat lähtökohtaisesti hyvin yksityisiä, mutta presidenttiehdokkaan terveydestä ja kunnosta on voitava keskustella.
Artikkeli jatkuu kuvan jälkeen.
– Toki ymmärrän sen (kritiikin), mutta minun kannaltani ei ole kysymys minun arvoistani tai näkemyksistäni. Vaan siitä oletuksesta, että monelle äänestäjälle se on sellainen asia, jota he pohtivat ja jotkut eivät ole valmiita hyväksymään, hän sanoo Ilta-Sanomille.
Haaviston puoliso Antonio Flores on ottanut keskusteluun kantaa Apu-lehdessä. Hänen mukaansa Röngän ratkaisussa nostaa asia keskusteluun ei ole mitään moitittavaa. Asiasta pitää voida puhua.
– Kannattaa tietysti puhua, koska Suomessakin on ihmisiä, joihin asia vaikuttaa jollakin lailla. Mutta ei kaikkiin. Mielestäni Suomessa nähdään jo paremmin, kuka se ihminen on, ennemmin kuin että kenen kanssa hän on naimisissa ja mitä tekee omassa elämässä, hän sanoo lehdelle.
Artikkeli jatkuu kuvan jälkeen.
Myös Selänne suututti
Rönkä ei ole suinkaan ainoa tunnettu suomalainen, joka on suututtanut ihmisiä kommentoimalla Haaviston suuntautumista.
Jääkiekkolegenda Teemu Selänne aiheutti skandaalin paheksumalla Haaviston ja Floresin suhdetta. Hän yritti paikkailla sanomisiaan väittämällä, ettei kyse ollut homoudesta vaan pariskunnan ikäerosta.
Haaviston ja Floresin ikäero on 20 vuotta. Väistyvän presidentin Sauli Niinistön ja rouva Jenni Haukion ikäero on lähes 30 vuotta.
Selänne on ilmoittautunut avoimesti Stubbin kannattajaksi.
