Televisiostakin tuttu toimittaja Ina Mikkola jakoi alkuviikosta suru-uutisen, jossa hän kertoo läheisen perheenjäsenen kuolemasta.
Surun murtama Mikkola jakoi kauniin kirjoituksen isoisästään ja kertoo pitkässä sekä koskettavassa julkaisussa siitä, miten tärkeä ihminen tämä on hänen elämässään ollut.
Televisiostakin tuttu toimittaja, kirjailija juontaja Ina Mikkola julkaisi alkuviikosta sosiaalisessa mediassa koskettavan päivityksen, jossa hän kertoo perhettään kohdanneesta suuresta surusta.
Tuoreessa päivityksessä Mikkola kertoo sydäntä särkevällä tavalla ukkinsa Heimon kuolemasta. Pitkän ja koskettavan kirjoituksen yhteydessä hän on jakanut kauniita kuvia hautajaisista.
– Katsoin arkussa makaavaa ukkiani – sitten hänen lapsiaan ja lasten lapsiaan. Näin hänet kaikissa heissä kirkkaammin kuin koskaan. Ukin nimi oli Heimo ja nyt hän jätti jälkeensä heimon. Ja paljon perinnöksi meihin asioita, jotka meille opetti, Mikkola aloittaa.
Mikkola kertoo olevansa suvustaan ainoa luovalla alalla työssä oleva ihminen, mutta samaan aikaan hänen ukkinsa oli luova ja erityisen taitava käsistään. Autokorjaamoa pyörittänyt ukki opetti lapsilleen ja lapsenlapsilleen myös uusiokäytön arvon omien tekojensa sekä lahjojensa kautta.
Artikkeli jatkuu upotuksen jälkeen. Jos upotus ei näy, katso se tästä.
– Meille lasten lapsille hän esimerkiksi teki metalliromusta hitsaamalla leluja. Jokainen meistä serkuksista osaa erilaisia kädentaitoja. Siitä perinnöstä olemme kiitollisia ukille.
LUE MYÖS: Ina Mikkola joutui pelottavaan tilanteeseen kadulla – miehen reaktio puistattaa
Kauniit sanat kuolleesta isoisästä
Ikäluokastaan ja sukupolvestaan huolimatta Mikkola kertoo ukkinsa olleen avarakatseinen ja suvaitsevainen ihminen. Mikkolan mukaan tämä ei ehkä ajatellut feminismiä tai sukupuolisensitiivistä kasvatusta, mutta kohteli kuitenkin aina kaikkia tasa-arvoisesti.
– Hän ei esim. ajatellut, että kalastus ja eräily on ”poikien hommaa”, vaan se oli ihan kaikkien hommaa. Jos meidät serkukset heittää keskelle metsää, me kyllä pärjäämme siellä.
Mikkola kertoo etenkin kalastuksen tulleen myös hänelle hyvin tutuksi ukin opetuksessa. Se oli heidän yhteistä suosikkipuuhaa. Tämä käy ilmi myös Mikkolan mainitsemasta onnellisesta lapsuudenmuistosta.
– Lapsuuden onnellisimmassa näkymässä minä olen ukin kanssa järvellä kalassa. Kun saan mieleeni tämän näkymän, on ukki minulle ikuisesti elossa, vaikka en häntä pysty enää koskaan tässä maailmassa kohtaamaan.
Murtui kyyneliin kotimatkalla
Koskettavassa kirjoituksessa Mikkola kertoo ukin kuoleman ja hautajaisten olleen todella vaikea paikka. Läheisestä ihmisestä luopuminen ja kuoleman käsittely tuntuivat väärältä.
– Koskiessani hautajaisissa ukin rinnan päällä olevaa ikonia, totesin hänelle ”älä mene vielä”. Tuntuu väärältä, että on pakko luopua jostakin itselle tärkeästä ihmisestä, vaikka kuolema olisi kuinka osa elämää.
Instagramin tarinat osiossa hän julkaisi vielä videon, jossa lapio hiekkaa ukkinsa haudalle. Mikkola kertoo sen olleen hyvin terapeuttista ja auttaneen lopulta myös hyväksymään asian paremmin.
Kotimatka hautajaisista oli kuitenkin vaikea ja toisessa tarinassa Mikkola kertoo itkeneensä vuolaasti puolet paluumatkasta. Kaiken surun keskellä hän kuitenkin kertoo oivaltaneensa myös tärkeän asian.
– Jos jotain kuolema opettaa, niin sen, että elämä on tehty elettäväksi.
Läheisen ihmisen kuolema on aina vaikea ja sydäntä riipivä tilanne. Jokainen saman läpi käynyt ymmärtää varmasti hyvin Inan ajatuksia. Ja miten kauniisti hän isoisästään puhuukaan. Kuka tahansa lapsenlapsi voisi olla iloinen siitä, että on saanut elämäänsä hänen ukkinsa kaltaisen hahmon.
Lähetetään yhdessä voimia ja jaksamisia koko perheelle surun keskellä.
