Hannele Lauri murtuu kyyneliin “suvun kirouksen” takia

Näyttelijä Hannele Lauri, 72, sai tietää uusia, traagisiakin puolia juuristaan osallistuessaan Sukuni salat -ohjelmaan.

Hannele Laurin äiti Eine oli kotoisin Karjalasta, ja hänen sukunsa oli tullut evakkoina Suomeen sodan seurauksena. Yllätyksenä heti ohjelmana alussa tulee, että Laurilla on sukujuuria myös Kreikassa ja Italiassa. Tämä uutinen saa Laurin naurahtamaan, sillä hän oli toivonutkin pientä yhteyttä Italiaan.

Surua ja sisukkuutta monessa sukupolvessa

Laurin äiti ja muut lähisukulaiset olivat Laurille erityisen läheisiä, ja perhe on ollut hänen tukenaan elämän suurissa käänteissä. Hän kuvailee, kuinka hänen äitinsä perintöön kuuluva sitkeys on auttanut häntä monien elämän haasteiden läpi. Laurille on ollut tärkeää vaalia tätä samaa periksiantamattomuutta ja halua jatkaa eteenpäin, vaikka vastoinkäymisiä tulee.

– Minulle kaikista kauheimmat ovat olleet läheisten kuolemat, Lauri sanoo avoimesti, antaen ymmärtää, kuinka syvästi menetykset ovat häneen vaikuttaneet.

Ohjelman aikana Lauri pääsee tutustumaan isoisoisoäitiinsä, Anna Oravaan (1828–1904), joka asui aikoinaan Karjalassa. Orava koki lukuisia menetyksiä elämässään, mutta jaksoi silti jatkaa eteenpäin. Tämä vahva nainen avioitui ensimmäisen kerran 18-vuotiaana, mutta menetti myöhemmin lapsiaan ja joutui kokemaan myös puolison kuoleman.

Vain 29-vuotiaana Orava oli menettänyt jo kolme lasta eri taudeille. Lauria koskettaa Oravan elämän raadollisuus ja samalla hänen sinnikkyytensä.

– Kyllähän ne lapset ovat aina siellä sydämessä. Kun ajattelee itse äitinä, niin en tiedä, selviytyisinkö edes sellaisesta, Lauri toteaa kuullessaan Oravan kohtaamista menetyksistä. Hän pohtii sitä tuskaa, mitä Oravan on täytynyt kokea, ja onko nuori nainen saanut mistään apua.

– Ihan kuin olisi kirous päällä, Lauri pohtii murtuneena.

– Mistä sä löydät sen elämän ilon, kun sulta viedään niin paljon? Hän pohtii.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Hannele Lauri sai tietää sukunsa synkästä menneisyydestä.
Kuva: MTV Pressi

Uusia avioliittoja ja vahvaa elämäniloa

Oravan selviytymiskyky ja halu jatkaa elämää inspiroivat Lauria, erityisesti kun selviää, että Orava avioitui useampaan kertaan ja löysi iloa elämästään vaikeuksista huolimatta. Orava löysi myös uuden elämänkumppanin, Jaakko Jaakonpojan, joka oli Laurin suora esi-isä. Jaakonpoika oli Oravaa 15 vuotta nuorempi, ja tämä tieto saa Laurin purskahtamaan nauruun.

– Jo silloin ovat tajunneet, että voi olla nuorempaa miestä, Lauri nauraa.

Tämä vahva karjalainen nainen menetti kuitenkin myös toisen aviomiehensä, mutta meni vielä kolmannen kerran naimisiin. Lauri hämmästelee, kuinka Oravassa on ollut ”viehkeyttä” ja kuinka tämä pystyi säilyttämään elämänilonsa rankoista kokemuksista huolimatta.

Laurille tulee ohjelman aikana mieleen oma äitinsä ja hänen periksiantamattomuutensa. Hän huomaa vahvuuden periytyneen monessa sukupolvessa, ja se näkyy selvästi myös Laurissa itsessään.

Suomalainen virsiperinne ja esi-isän vaikutus

Laurin toinen sukuhaara vie hänet Maskuun, jossa hänen esi-isänsä Hemminki Maskulainen toimi kirkkoherrana 1500-luvulla. Lauri paljastaa, että usko on ollut hänelle tärkeä asia, mutta hän ei ole harjoittanut sitä aktiivisesti. Hän kiittää ja rukoilee, ja toivoo kirkolta enemmän iloista hartautta synkän perinteisyyden sijaan.

Laurille selviää myös, että Hemminki oli vaikuttanut suuresti suomalaiseen virsiperinteeseen. Hän laati virsikirjan, ja yksi tunnetuimmista virsistä, Enkeli taivaan, on alkujaan Hemmingin suomentama. Lauri vitsailee leikkisästi, että jos suomalaisia virsiä pidetään surumielisinä, ”niin saa mennä ihan omaan sukuunsa”.

Vahvaa perimää ja yhteyksiä Italian suuntaan

Lauri kertoo aina olleensa ylpeä karjalaisista sukujuuristaan ja vertaa heidän yhteenkuuluvuuden tunnettaan italialaisiin, jotka pitävät läheistensä puolta. Hän kertoo samaistuvansa vahvasti ajatukseen, että läheisiä varten ollaan aina valmiita tekemään mitä tahansa.

Hannele Lauri lähtee ohjelmasta saaden mukaansa paitsi uusia tietoja sukunsa historiasta, myös vahvistusta omasta sisukkuudestaan ja voimastaan, joka on kulkenut sukuhaarasta toiseen.

– Kai me karjalaiset olemme vähän Suomen italialaisia, hän toteaa ylpeänä.

Lue myös:

 

Lue lisää aiheesta...