Tanssilegenda Aira Samulinin kuolemasta tulee 23. lokakuuta kuluneeksi yksi vuosi. Hänen lapsenlapsensa Kiti Samulin muistelee isoäitiään Newsnerin haastattelussa mitä kauneimmilla sanoilla.
23. lokakuuta 2023 tapahtui jotain, minkä moni ei uskonut edes olevan mahdollista. Aira Samulin oli kuollut 96-vuotiaana. Rakastettu tähti tanssii enkeleiden kanssa taivaassa. Hänen lapsenlapsensa Kiti Samulin, 44, kommentoi isoäitinsä muistoa Newsnerin haastattelussa.
– Mielestäni vuosi sulkeutuu. Jos miettii, minkälaisissa tunnelmissa olin silloin, se oli aikamoista kaaosta ja tunteiden myllerrystä. Onneksi meissä on mummon kanssa niin paljon samaa. Toimeen tarttuminen ja töiden tekeminen auttoi minua pääsemään eteenpäin ja astumaan Airan suuriin saappaisiin.
Kiti pyörittää Saukkolan suunnalla Hyrsylän Mutkaa, joka oli aiemmin Airan paikka. Pojantyttären mukaan vuosi on mennyt hyvin ja vieraat ovat olleet tyytyväisiä. Osa on tullut liikuttuneina halaamaan häntä sekä kuuntelemaan tarinoita tanssilegendasta.
Kitillä on ollut vuoden mittainen projekti saattaa isoäitinsä leikekirja loppuun. Aira oli kerännyt lähes kaikki lehtileikkeet 1950-luvulta lähtien, mitä hänestä oli kirjoitettu. Lapsenlapsi tarttui projektiin jo Helsingin Bulevardilla, kun mummo oli sairaalahoidossa.
– Hän oli kerännyt niitä, mutta ei ehtinyt niitä itse liimaamaan. Jotenkin vain lykkäsin sitä lööppi-ilmoitusta, että Aira Samulin on kuollut. Se vain jäi ja jäi. Olen kerännyt uusia lehtijuttuja koko vuoden häntä muistellen. Nyt istun alas ja muistelen kulunutta vuotta. Tämä on tehtävä.
Artikkeli jatkuu kuvan jälkeen.
Pojantytär haluaa luoda ympärille symboliikkaa ja rauhaa. Hän sanoo, että leikekirjan loppuun saattaminen tuntuu jatkumolta Airan hyvälle työlle. Kiti on levittänyt lehtijutut Hyrsylän Mutkan pöydälle – aivan kuten hänen isoäitinsä aikanaan teki.
– Minulla on yksi muovisäkki täynnä juttuja. Häntä on muisteltu niin kauniisti tämä vuosi. Se paranee, mitä enemmän mennään eteenpäin. Katson niitä hyvällä mielellä.
Sydän täynnä kiitollisuutta
Ihmiset todella ovat muistaneet Aira Samulinin. Monella suomalaisella on tanssikuningattaresta muistikuvia vuosikymmenten varrelta. Kiti Samulin sanoo, että hänen isoäitiään on muisteltu kauniisti koko vuosi.
– Ei ole kyllä hetkeäkään, että olisin jäänyt yksin suruni kanssa. On aika erityinen tilanne saada jakaa asia näin monen ihmisen kanssa. Aira on ollut hirveän tärkeä monelle ihmiselle.
Ihmiset ovat olleet Kitiin yhteydessä ja kertoneet, miten Aira auttoi selvittämään vaikeuksia omassa elämässä. Yksi on saanut apua, kun oma lapsi on kärsinyt mielenterveysongelmista. Toinen taas selviämään väkivaltaisesta parisuhteesta.
Artikkeli jatkuu kuvan jälkeen.
– Hän kosketti niin monia ihmisiä. Se, miten minuun on otettu yhteyttä, tuntuu hirmu hyvältä.
Kiti keksi liittää mummonsa muistokiveen QR-koodin. Ihmiset ovat sen kautta voineet jättää muistokirjoituksia. Koodin kautta löytyy myös Airan tarina sekä kuvia.
– On surua ja haikeutta, mutta myös iloa. Kaikesta huolimatta päällimmäinen tunne on suuri kiitollisuus, että saimme kaikki pitää hänet niin pitkään. Yhdeltä ihmiseltä ei voi enempää vaatia. Hän sai niin paljon aikaan. Hän eli pitkään ja hoiti itseään. Minulla ei ole sellaista loputonta surua enää.
Kiti iloitsee, että ihmiset muistavat hänen isoäitinsä elämäntyön. Se myös jatkuu Hyrsylän Mutkassa hänen kauttaan. Hän sanoo, että asia voi jonkun korvaan ehkä kuulostaa hullulta, mutta hän on kiitollisempi kuin koskaan ennen elämässään.
– Juuri minulle sattui tuollainen mummo. Sain tulla Hyrsylän Mutkaan aikanaan töihin. Olen saanut häneltä ammatin ja itsevarmuutta. Olen kasvanut miljoona kertaa paremmaksi ihmiseksi. Minulla on uskomus, että kohtaamme vielä, kun oma aikani koittaa. Se on lohdullista minulle. Ihminen ei poistu koskaan kokonaan.
Mitä kaunein ero
Kiti Samulin kuvailee, että Aira Samulin on Hyrsylän Mutkassakin läsnä jokaisessa tavarassa ja kuvassa, mitä tiloissa on esillä. Pojantytär saattaa huomata esimerkiksi kyselevänsä, eikö jonkun asian uusi paikka ole hyvä siinä, mihin hän on sen siirtänyt.
– Sitten alan nauraa, että keneltä minä tätä kysyn. Ilmeisesti mummolta.
Monet ovat humoristisesti sanoneet, että esimerkiksi ilmastonmuutoksessa on kyse siitä, millaisen maailman aikalaisemme haluavat jättää Airalle. Lapsenlapsi näytti sosiaalisen median julkaisun aiheesta mummolleen, joka nauroi hersyvästi.
– Aira jätti niin lämpimän ilon ja valon meille kaikille. Ja tanssin.
Artikkeli jatkuu kuvan jälkeen.
Pojantytär aikoo viettää rakkaan mummonsa kuoleman vuosipäivän rauhoittumalla ja hiljentymällä. Hän on nimennyt kotitontillaan yhden suurimmista männyistä Airan männyksi. He aikovat laittaa sen juurelle kynttilän.
– En palaa vuodentakaiseen. Minun on turha enää mennä uudestaan suruihin. Kävin ne jo kerran läpi. Muistelen häntä lämmöllä ja kiitollisuudella. Mielestäni Airan elämä on jatkunut koko tämän vuoden. Hän oli hirveän rakas ihminen.
Pojantytär kuvailee, että hänestä tuntui, että hän menetti kerralla yhtäkkiä kymmenen ihmistä. Aira oli hänelle pomo, sydänystävä, työkaveri ja mummo. Usein jokainen rooli vaatii yhden erillisen ihmisen. Lapsenlapselle oli kova paikka, kun viereltä lähti niin viisas ihminen.
– Tunnen hänen läsnäolonsa koko ajan. Olen tosi iloinen siitä, että meille ei olisi voinut jäädä tämän täydellisemmät välit. Meillä ei ollut ainuttakaan riitaa. Sain kysyttyä kaikki asiat, mitä halusin. Puhuimme kaiken läpi. Ei tullut kertaakaan oloa, että voi vitsi, tietäisinpä mitä hän tarkoitti. Ero oli sillä tavalla kaunis.
Mitään ei siis jäänyt kysymättä tai sanomatta. Parivaljakko täysi toisiaan hyvin. Kiti kuvailee, että he vastasivat yhdessä vähintään kymmentä ihmistä. Mummo toi vuosikymmenten kokemuksen. Lapsenlapsi teknistä osaamista ja muita asioita, jotka tekivät elämästä helpompaa.
– Sain olla melkein satavuotiaan ihmisen kanssa. Luulen, että ajatukseni ovat vähintään 20 vuotta edellä verrattuna muihin ikäisiini. Sain joka päivä napata fiksuja ajatuksia, mitä hän oli pitkän elämänsä aikana tajunnut. Se aika oli korvaamatonta, mikä meillä oli yhdessä.
Viimeinen heippa
Niin. Monet eivät näe isovanhempiaan kovin usein. Etenkin, jos kotipaikkakunta on kummallakin eri. Kiti Samulin työskenteli mummonsa kanssa 14 vuotta joka päivä. Siinä oppii tuntemaan toisen aika hyvin.
– Meillä oli niin hauskaa! Pari kertaa pelästyin, että mummo tukehtuu aamupuuroonsa, kun häntä nauratti niin paljon. Tykkäsimme molemmat kiinnittää huomiota valoisiin asioihin, emmekä märehtineet jonninjoutavuuksia. Rytmistä lähtien oli sama meininki. Puolikkaasta katseesta ymmärsi, mitä toinen tarkoittaa. Olihan se ihan mieletöntä!
Artikkeli jatkuu kuvan jälkeen.
Kitillä on leikekirjassa viimeisenä juttuna artikkeli, jossa Aira Samulin on mukana Tanssii tähtien kanssa – ohjelmassa. Hänellä on päässään hattu, ja hän vilkuttaa iloisesti kameralle. Seuraavalla sivulla onkin juttu, että Aira Samulin on kuollut.
– Mielestäni hän sanoo ihan selkeästi heippa, lapsenlapsi sanoo liikuttuneena.
Newsner puhuu Kitistä ja Airasta poikkeuksellisesti etunimillä Kiti Samulinin toiveesta.
Miten kauniisti ihminen voikaan isoäidistään puhua! Voimme kaikki tänään muistella Aira Samulinin uraa lämmöllä ja valolla. Mikäli muistoja tulee mieleen, niistä voi kertoa vaikka Facebookin kommenttikentässä!
LUE LISÄÄ:
