Bill Cordes on etsinyt melkein koko elämänsä pikkuveljeään. Hän oli vain 7-vuotias, kun hänen veljensä Robert Wilson vietiin kirjaimellisessti hänen käsistään.
Hän muistaa traumaattisen kokemuksen kuin eilisen – nainen otti hänen 4 kuukauden ikäisen veljensä hänen sylistään ja kertoi tälle, että näin oli parasta.
– Nappasin veljeni ja juoksin taloa kohti. Aioin piilottaa hänet kaappiin, mutta minut pysäytettiin. Minulle selitettiin, että hän on hyvissä käsissä ja se oli viimeinen kerta, kun näin hänet, Bill kertoi.
Bill oli liian nuori ymmärtämään, että hänen äitinsä ei ollut tuolloin kyennyt huolehtimaan vauvasta, ja Robert huostaanotettiin.
Bill ei tiennytkään, että kuluisi lähes 80 vuotta, ennen kuin hän saisi jälleen halata veljeään.
Bill, 87, ja Robert, 79, elivät täysin erillistä elämää, he taistelivat sodissa, muuttivat eri osavaltioihin ja menivät tahoillaan naimisiin.
Vasta kun Billin tyttärentytär Dana Cordes päätti etsiä Robertia, Billissä heräsi uusi toivo, mutta prosessi kesti vielä vuosia.
– Etsin häntä 20 vuotta. Minulla ei ollut paljon tietoa, Dana lisäsi.
Lopulta geenitesti yhdisti nämä kaksi ja Robert löytyi Arizonasta. He tapasivat uudelleen Billin maatilalla New Jerseyssa.
– Olen etsinyt häntä koko elämäni – epätodellinen olo, Bill sanoi pystymättä pidättämään kyyneleitä.
Bill ojensi pienen punaisen traktorilelun Robertille ja sanoi, että hänen ainoa toiveensa oli viedä hänet traktoriajelulle.
Veljekset eivät voineet lakata halaamasta toisiaan ja itkemästä läpi monien tarinoiden.
– Haluan kuulla jokaisen tämän miehen sanan, sanoi Robert.
Kun kysyttiin, kuinka he aikoivat pitää yhteyttä, Robert vastasi: ”Vaimoni ei tiedä sitä vielä, mutta saatan muuttaa tänne.”
Niin kaunis tarina ja hyvä muistutus siitä, että mikä vain unelma on mahdollista saavuttaa.
