Suomessakin on kasveja, jotka ovat syötynä tappavan myrkyllisiä.
Muista aina myös kerätä ja syödä sellaisia kasveja, marjoja ja sieniä, jotka varmasti tunnet ja tiedät turvallisiksi!
Myrkkykeiso
Myrkkykeiso lienee kaikkein vaarallisin Suomessa asuva myrkkykasvi.
Myrkkykeisoon on kuollut sekä lapsia että karjaa, jotka ovat syöneet myrkkykeison makeita juuria.
Myrkky aiheuttaa epilepsiaa muistuttavan, hoitamattomana muutamassa tunnissa kuolemaan johtavan oireyhtymän, joka kehittyy noin 20 minuutissa, viimeistään tunnin sisällä kasvin nauttimisesta.
Aluksi oireita ovat suun polttelu, kielen, nielun ja suun kangistuminen, pahoinvointi ja oksentaminen, sydämen tykytys ja huimaus.
Näiden jälkeen tulee epilepsiaa muistuttavia kouristuksia, joiden aikana selkälihakset jännittyvät ja suusta tulee verensekaista vaahtoa. Kuolema seuraa hoitamattomana hengityselimistön lamaantumisesta puolessa vuorokaudessa myrkytyksen alkamisesta. Noin puolet myrkytyksistä päättyvät kuolemaan.
Myrkkykeiso on rantakasvi. Se kasvaa rannoilla vesirajassa, ja pohjoisessa myös soilla. Kuivalla maalla siihen ei törmää.
Myrkkykeiso muistuttaa ulkonäöltään karhunputkea.
Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin Myrkytystietokeskuksen mukaan kasvi voi aiheuttaa vakavan myrkytyksen ja jo pienen määrän syöneelle oireita. Jos kasvia on syöty, tulee olla yhteydessä Myrkytystietokeskukseen.
Myrkkykatko
Myrkkykatko on erittäin myrkyllinen, kaksivuotinen sarjakukkaiskasvi. Vakavaan myrkytykseen kuuluva halvautuminen alkaa jaloissa tuntuvana tunnottomuutena, joka etenee kehoa ylöspäin.
Kuoleman aiheuttaa hengityselimistön halvaantuminen. Pelkästään yksi puhallus vaikkapa sen ontosta varresta tehtyyn hernepyssyyn aiheuttaa suun polttelua ja pahoinvointia.
Myrkkykatko muistuttaa ulkonäöltään koiranputkea, mutta erottuu varresta, joka on sileä ja punatäplikäs sekä rehevä alapäästä. Myrkkykatkolle ominaista on myös tympeä, luotaantyöntävä haju.
Myrkkykatko on huomattavasti harvinaisempi kuin myrkkykeiso.
Näsiä
Näsiä on pensas, joka kukkii keväällä ennen kuin lehdet puhkeavat. Etelä-Suomessa kukinta ajoittuu huhtikuulle ja Etelä-Lapissa toukokuulle.
Lehtonäsiä kasvaa noin 60-120 senttimetriä korkeaksi pensaaksi, ja sen lehdet ovat noin kuusi senttimetriä pitkät ja sinivihreät. Sen punaiset marjat ovat erittäin myrkyllisiä.
Näsiän varren pureminen voi aiheuttaa suun, kielen ja kurkun voimakasta polttelua. Vain muutaman marjan syöminen aiheuttaa pahaa makua suussa sekä suun, kielen ja kurkun polttelua. Lisäksi tyypillisiä oireita ovat pahoinvointi, mahakipu ja ripuli, kertoo luontoon.fi.
Ukonhatut
Ukonhatut ovat leinikkikasvien suku, johon kuuluu yli 250 lajia.
Ukonhatut ovat monivuotisia ja ruohovartisia kasveja. Ne kasvavat luonnonvaraisina pohjoisen pallonpuoliskon viileillä alueilla. Leinikkikasveja on paljon koristekasveina puutarhoissa.
Ukonhatut ovat Suomen myrkyllisimpiä kasveja. Jo pienenkin annoksen syöminen on kohtalokasta, ja jo pelkästään pitkäaikainen ihokosketus voi aiheuttaa myrkytyksen.
Leinikkikasveista monet muutkin ovat kitkeränmakuisia ja hyvin myrkyllisiä.
Jättiputki
Jättiputket eli jättiläisukonputket kuuluvat ukonputkien sukuun ja sarjakukkaiskasvien heimoon.
Suomen yleisin jättiputkilaji on kaukasianjättiputki.
Kaukasianjättiputki kasvaa luonnonvaraisena Länsi-Kaukasuksella. Se on levinnyt Suomessa monin paikoin luontoon etenkin maan eteläosissa.
Jättiputki on ongelmallinen tulokaskasvi.
Jättiputkea ei pidä missään nimessä käsitellä. Se erittää iholle myrkyllistä kasvinestettä, joka sitten yhdessä auringonvalon kanssa voi aiheuttaa jopa vaarallisia palovammoja.
Jättiputkea on yritetty kitkeä pois, sillä se on tarpeeton ja vie elintilaa muilta kasveilta.
Ole siis tarkkana! Jaa tämä artikkeli varoittaaksesi myös muita.
