Joulun ja sen ympäryspäivien ”varsinainen merkitys” on monelta unohtunut.
28. joulukuuta on viattomien lasten päivä. Siitä on puhuttu myös neljäntenä joulupäivänä varsinaisen joulupäivän, tapaninpäivän ja 27. päivän jälkeen. Se on ”joulupäivistä” myös viimeinen.
Koko ajan kaupallisempaan ja maallisempaan suuntaan kulkevassa Suomessa joulun ja etenkin välipäivien merkitys on laskenut. Kaikki eivät välttämättä edes tiedä, miksi esimerkiksi viattomien lasten päivää vietetään.
Osa voi sekoittaa sen esimerkiksi YK:n lapsen oikeuksien päivään, joka oli 20. marraskuuta. Nimensä mukaisesti päivän tarkoitus on herättää keskustelua lapsen oikeuksien toteutumisesta sekä tietenkin edistää niitä.
Lue myös: Varo suosittua kukkaa – piilevä vaara joulun alla: ”Voi johtaa jopa…”
Viattomien lasten päivä on kuitenkin kristillinen juhlapäivä. Päivän tarkoitus on, että ihmiset muistelisivat Raamatun mukaan tapahtuneita Juudean kuninkaan Herodeksen määräämien lapsimurhien uhreja. Tarina kertoo, että Joosef ja Maria pakenivat pienen Jeesuksen kanssa Egyptiin.
Herodes oli saanut tietäjien kautta vihiä, että Betlehemiin oli syntynyt juutalaisten kuningas. Sekös häntä kauhistutti. Matteuksen evankeliumin mukaan enkeli ilmestyi Joosefille unessa kehottaen häntä perheineen pakenemaan, sekä pysyttelemään Egyptissä. Sen perhe tekikin Herodeksen kuolemaan asti.
Artikkeli jatkuu kuvan jälkeen.
Kun Jeesusta ei löytynyt, raivostunut Herodes määräsi, että Betlehemin alueelta on surmattava kaikki kaksivuotiaat ja sitä nuoremmat pojat. Kun Herodes oli kuollut, enkeli kehotti Joosefia palaamaan. Hän tosin palasi Nasaretiin.
Tiernapojistakin tuttu
Betlehemin lapsimurhat ja kuningas Herodes ovat monille suomalaisille mahdollisesti tutumpia Tiernapojat-esityksestä kuin Matteuksen evankeliumista.
Kuningas ”Herootes” määräsi Tiernapojissa Knihtin menemään ”Beetlehemiin, Juuttaan maan Taavetin kaupunkiin” tappamaan ja virtaan heittämään kaikki alle kaksivuotiset poikalapset ja sitä nuoremmat. Kunnes juutalaisten kuningas on löytynyt.
Betlehemin lapsimurhat on toki historiallisena tapahtumana kyseenalainen. Monet kuitenkin uskovat sen sopivan Herodekseen sen perusteella, mitä hänestä tiedetään. Jos tapahtuma on todellinen, uhrien lukumäärä voi olla periaatteessa mitä vain muutamasta pojasta kymmeniintuhansiin.
Artikkeli jatkuu kuvan jälkeen.
Kirkkokalenterin mukaan viattomien lasten päivän on tarkoitus ”muistuttaa, että uskoon kuuluu valmius marttyyriyteen ja vaino Jeesuksen tähden voi kohdata myös sivullisia”. Lisäksi päivä tietenkin muistuttaa sitä, että Jeesus pelastui murhilta kuin ihmeen kaupalla.
– Jumalan Poika säästyi Vapahtajan tehtävää varten, Kirkkokalenteri kertoo.
Viattomien lasten päivä ja ”neljäs joulupäivä” oli vielä vuoteen 1774 asti Suomessa ja Ruotsissa sellainen pyhäpäivä, jolloin ei tarvinnut tehdä töitä.
Toki jos katsoo paljon taaksepäin, monet kirkolliset juhlapäivät, kuten joulu, ovat olleet alkujaan pakanallisia. Tutkijoiden vallitseva käsitys on, että kristityt muuttivat ne palvelemaan omaa uskontoaan.
