Historiasta löytyy harvoja hahmoja, joita olisi ympäröinyt samalainen nujertamattomuuden ilma sekä vahvuus ja hienostuneisuus, kuin kuningatar Elisabetia.
Pitkään hallinnut monarkki (itse asiassa pisimpään hallinnut, kuuluisi sanoa) on kokenut kaiken, mitä kuningattaren voisi odottaa kokevan aikanaan Ison-Britannian valtaistuimella.
Daily Telegraphin mukaan Buckinghamin palatsi on julkaissut lausunnon, jonka mukaan kuningattaren on viimeisimpien kehoitusten mukaan levättävä tulevat kaksi viikkoa.
Tulevien viikkojen aikana kuningatar voi tehdä kevyitä kirjoituspöydän ääressä suoritettavia työtehtäviä.
Ei ole tiedossa, mistä syystä kuningattarelle on määrätty lepo johtuu, mutta huhuja löytyy senkin edestä.
Olimme sitten rikkaita tai köyhiä, kuninkaallisia tai emme, tulemme kaikki kuolemaan. Kuningattaren ollessa kunnioitettavassa 95 vuoden iässä, ei hänellä voi olla loputtamasti aikaa jäljellä. Tämä seikka on saanut monet pohtimaan, mitä tapahtuu kun aika vääjämättä hänestä jättää.
Tähän kysymykseen vastaa The Guardian -lehden vuonna 2017 julkaisema yksityiskohtainen selostus kuningatar Elisabetin kuolemaa seuraavista tapahtumista.
Erittäin tarkka suunnitelma
Sir Christopher Geidt, eli kuningattaren henkilökohtainen sihteeri, on selostuksen mukaan se, joka käynnistää tapahtumaketjun ottamalla yhteyttä Ison-Britannian pääministeriin välittäkseen suru-uutisen.
Koodsanaa London Bridge is down, eli London Bridge on kaatunut, tullaan toistelemaan useilla salatuilla puhelinlinjoilla samaan aikaan, kun uutinen myös kerrotaan nillee 15 Ison-Britannian ulkopuoliselle hallitukselle joiden johtaja Elisabet oli ja niille 36 kansakunnalle joille kuningatar on ollut symbolinen joihtaja.
Uutinen tullaan jakamaan britannian medialle samaa aikaan kuin kansainväliselle.
Samaan aikaa surupukuun pukeutunut lakeija astuu Buckinghamin palatsista ja ylittää sen pihan kiinnittäkseen mustareunaisen ilmoituksen palatsin porteille. Palatsin verkkosivut muutetaan myös ainoaksi mustaksi sivuksi, jolta sama teksti löytyy.
Sana kuningattaren poistumisesta tulee leviämään nopeasti. Ennaltamääritetyt asiantuntijat tullaan kutsumaan televisioon ja radiotoimittajat tietävät vaihtaa lähetyksen uutisiin, koska heidän studioissaan syttyy sininen merkkivalo.
Kuningattaren kuolemaa seuraavia toimia harjoitellaan tasaisin väliajoin, jotta päivän koittaessa kaikki sujuisi kuin rasvattu. Jopa äänensävyt ja solmioiden värit ovat ennaltamääritettyjä.
Elisabetin kuolemanjälkeistä yhdeksää päivää nimitetään parlamentin dokumenteissa D-päivinä – D ollen kuningattaren kuolinpäivä, D+1 sitä seuraava ja niin edellen.
Mitä ruumiille tapahtuu?
Mitä kuningattaren ruumiille tapahtuu hänen poistuttuaan riippuu siitä, missä hän on kuolinhetkellään. Jos hän kuolee ulkomailla, hänet noutaa Royal Flight -niminen yksityiskone, joka lähtee Lontoon länsiosasta Northoltista. Koneen kyydissä on arkku kuningattaren ruumista varten.
Jos hän kuolee Sandringhamissa, Norfolkissa, hänen ruumiinsa viedään Lontooseen autolla parin päivän kuluessa. Jos hän kuolee Balmoralissa, ruumis toimitetaan junalla.
Kuoli hän missä tahansa, on ruumiin määränpää sama: Buckinghamin palatsi.
Kuningattaren ruumis videään valtaistuinsaliin. Siellä oodottavat alttari, paariliina, kuninkaallinen kulkuelippu ja neljä Grenadier-vartijaa, karhunnahkahatut päässään, vahtina.
Prinssi Charles – joka sattuneessta syystä on ollut pisimmän aikaa koskaan jonossa kruununperijäksi – pitää ensimmäisen puheensa kuningattaren kuolemanpäivän iltana.
Liput lasketaan puolisalkoon.
Kuningas Charles
Seuraavana päivänä liput nostetaan täyteen salkoon. Charles nimitetään kuninkaaksi klo 11 aamupäivällä jonka jälkeen hän lähtee heti kiertämään maata ja osallistuu äitinsä muistotilasuuksiin.
Seuraavat yhdeksän päivää valmistaudutaan edesmenneen kunigattaren hautajaisiin. Neljäntenä päivänä hänen kuolemansa jäkkeen arkku siirretään Westminster Halliin jossa se pysyy neljä kokonaista päviää. Neljä sotilasta valvoo arkkua 20 minuuttia kerrallaan ja joka päivä saapuvat uudet sotilaat toimea varten.
Aamuyhdeksältä yhdeksäntenä päivänä Elisabetin kuolemasta, eli hautajaispäivänä, Big Ben tulee soimaan.
Kuningattaren arkku viedään parinsadan metrin matka Westminster Hallista Westminster Abbeyhin. Kun arkku saavuttaa kirkon ovet – minkä pitäisi tapahtua kello 11 – koko maa hiljenee.
Kirkossa arkkipiispa pitää puheen. Rukousten aikana kuninkaallisten kasvoja ei kuvata.
Kun arkku jälleen tulee äkyviin kirkosta viimeistä matkaansa varten, 10 arkunkantajaa asettavat sen samalle vihreälle lavetille, jota käytettiin myös kuningattaren isälle ja isoäisälle. Sitten 138 merimiestä vetävät sitä.
Kuningattaren viimeinen matka on Westminster Abbeysta Windsorin linnaan. Kun kuningatar on viety linnaan, kamerat sammuvat. Kappelissa hissi kuninkaalliseen holviin laskeutuu ja kuningas Charles pudottaa sinne kourallisen punaista multaa hopeisesta kulhosta.
Pitkä ajanjakso tulee päätökseen. Uusi aika alkaa.
Aikamoiset suunnitelmat, en koskaan ollut tullut ajatelleeksi miten tarkasti kuninkaallisen kuolema täytyy suunnitella! Tiesitkö sinä?
