Suomesta tuli tiistaina virallisesti sotilasliitto Naton jäsenmaa. Presidentti Sauli Niinistö jakoi viestin kansalaisille päätöksen jälkeen.
4.4.2023 jää historiankirjoihin päivänä, jona Suomesta tuli virallisesti Naton jäsen.
Suomi talletti Pohjois-Atlantin sopimuksen liittymiskirjansa Yhdysvaltain hallitukselle Brysselissä tiistaina, jonka jälkeen Naton päämajassa järjestettiin juhlava lipunnostoseremonia Suomen lipun noustessa salkoon muiden Nato-maiden vierelle.
Niinistö kommentoi Nato-jäsenyyttä
Kun Suomen liittyminen Natoon oli virallisesti hyväksytty tiistaina, presidentti Sauli Niinistö jakoi tasavallan presidentin lausunnosta.
Näin presidentti Niinistön viesti kuuluu:
”Suomesta on tänään tullut puolustusliitto Naton jäsen. Sotilaallisen liittoutumattomuuden aikakausi historiassamme päättyy. Uusi aikakausi alkaa.
Jokainen maa maksimoi oman turvallisuutensa. Näin tekee myös Suomi. Samalla Nato-jäsenyys vahvistaa kansainvälistä asemaamme ja liikkumatilaamme. Kumppanina olemme jo pitkään osallistuneet aktiivisesti Naton toimintaan. Jatkossa Suomi on omalla panoksellaan osa Naton yhteistä pelotetta ja puolustusta.
Puolustusliiton jäsenyys tuo turvaa Suomelle. Suomi puolestaan tuo turvaa liittokunnalle. Kaikkien Naton jäsenmaiden turvallisuuteen sitoutuneena Suomesta tulee luotettava liittolainen, joka vahvistaa alueellista vakautta.
Artikkeli jatkuu upotuksen jälkeen.
Suomen jäsenyys ei ole suunnattu ketään vastaan. Se ei myöskään muuta Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan perusteita tai tavoitteita. Suomi on vakaa ja ennustettava Pohjoismaa, joka pyrkii ristiriitojen rauhanomaiseen ratkaisuun. Meille tärkeät periaatteet ja arvot säilyvät ulkopolitiikkamme johtoajatuksena myös jatkossa.
Nato-jäsenyys tulee vaatimaan Suomelta muutosvalmiutta ja sopeutumiskykyä. Vaikka kaikki ei jäsenyyden myötä muutu. edellyttää liittolaisuus meiltä uudenlaista ajattelutapaa, myös uudenlaista lainsäädäntöä. Paljon on jo tehty: olemme jo vuosia kehittäneet määrätietoisesti Nato-yhteensopivuuttamme. Edessä on silti vielä merkittävä työ Suomen puolustuksen yhteensovittamiseksi osaksi Naton yhteistä puolustusta. Puolustusvoimille osoitetaan myös uusia vaatimuksia ja haasteita, joihin meidän on vastattava.
”Enää emme tee tätä työtä yksin”
Samalla on selvää, että Suomen merkittävin panos Naton yhteiselle pelotteelle ja puolustukselle rakentuu oman alueemme turvaamisen ja puolustamisen varaan. Tässä suomalainen kokonaisturvallisuusajattelu säilyttää arvonsa. Mutta enää emme tee tätä työtä yksin.
Suomi haki Naton jäsenyyttä yhdessä Ruotsin kanssa. Suomen jäsenyys ei ole täydellinen ilman Ruotsin jäsenyyttä. Työ Ruotsin pikaisen jäsenyyden puolesta jatkuu herkeämättä. Samoin jatkuu tiivis yhteistyö yhteisen turvallisuuden ja puolustuksen rakentamiseksi koko Pohjolassa.”
