Tukholmalainen eläintarha ampui viime viikolla neljä tervettä eläintarhassa asunutta sutta tehdäkseen tilaa uudelle lajille.
Toiminta ei kuitenkaan ole epätavallista eläintarhoille ja saa miettimään eläintarhojen eettisyyttä.
Tukholmalainen eläintarha Skansen haluaa näytille naaleja. Uusi laji tarvitsee tilaa, joten jotkin vanhat asukit joutuvat väistymään uusien tilalta.
Lähtijöiksi valikoituivat eläintarhan vetonauloina useita vuosia toimineet neljä sutta.
Vaikka eläintarha olikin yrittänyt löytää niille uutta kotia johon muuttaa, oli heidän uuden kotipaikan löytymisen epäonnistuessa loppujen lopuksi pakko lopettaa neljä tervettä eläintä ampumalla.
Kaikki sudet ammuttiin
– Eläimille armollisin tapa lopettaa on ampumalla, joten sudet ammuttiin tänä aamuna. Päätös oli tietysti erittäin vaikea. Se on aina viimeinen vaihtoehto, tappaminen siis, Yvonne Nordlind Skansenin viestintäosastolta kertoo ja jatkaa:
– Tietysti tällaisen tilanteen haluaisi ratkaista saamalla eläimet siirrettyä. Se ei valitettavasti ollut mahdollista tässä tapauksessa. Susia ei myöskään voida vapauttaa luontoon.
Naalit muuttavat tilalle
Skansenin syy haluta naaleja susien tilalle pohjautuu konservointiin. Naali on sutta uhanalaisempi laji ja tarkoituksena on pystyä vapauttamaan naalit luontoon eläintarhasta.
Kukaan ei halunnut ottaa susia vastaan
Yvonnen mukaan toivottiin, että joku muu eläintarha ottaisi sudet vastaan, mutta koska kukaan ei suostunut vastaanottamaan niitä, ei eläintarhalle lausuntonsa mukaan jäänyt vaihtoehtoja.
– Susia on vaikea käsitellä. Emmekä usko, että voimme tehdä yhtä paljon suden hyväksi kuin naalin. On huomioitava, että susikanta on laajentunut viime vuosina. X vuotta sitten oli paljon vähemmän susia. Naalin säilyvyys taas on vaakalaudalla, ja siksi uskomme, että meillä on paremmat mahdollisuudet todella avittaa naalia selviytymään tulevaisuudessa, Yvonne selittää.
Laaja ongelma
Skansenin eläintarhaa ei kritisoida ensimmäistä kertaa eettisesti kyseenalaisesta toiminnasta. On kuitenkin huomioitava, että myös omaa Korkeasaaremme on ollut vastaavanlaisen kritiikin kohteena vuonna 2004 lopetettuaan vaippapaviaaninsa.
Surullinen totuus on, että monissa eläintarhoissa terveiden eläinten lopettaminen tilanpuutteen takia saattaa olla enemmän fakta kuin poikkeus.
Vuonna 2014 Skansenin kolme karhunpoikasta Morpheus, Merlin ja Medusa ammuttiin koska niille ei löytynyt tarhasta tilaa ja vuonna 2020 Skansenin eläintarhassa kuoli 97 eläintä, joista lukuisat olivat eläinsuojelujärjestö Djurrättsalliansenin mukaan täysin terveitä.
Lopettamistavan eettisyys
Skansenin henkilökunta saa kolmen päivän koulutuksen ampumisessa pystyäkseen lopettamaan eläimiä, jota metsästäjä Sven Olov Karlsson vertaa kolumnissaan sairaala-apulaiseen aivokirurgin saappaissa.
– Epätoivottuja pentueita syntyy jatkuvalla syötöllä. Yksittäiset eläimet sekoavat tai sairastuvat jatkuvasti joutuessaan elämään pienessä kopissa. Eläimiä ammutaan, jotta uusia kävijöitä voidaan saada ja samalla kävijöitä on suojeltava siltä tiedolta, että eläimiä ammutaan, Karlsson kiteyttää ahdistavan todellisuuden kolumnissaan.
Djurrättsalliansen mainitsee ruotsalaislehti Expressenin laajassa eläintarhan toiminnan etiikkaa tutkivassa artikkelissa tapauksen, jossa sika kitui kymmenen minuuttia, kun ensimmäinen luoti ei tappanut sitä ja aseen uudelleenlataamisessa kesti.
Korkeasaaren eläintarhan projektiasiantuntija Hanna-Maija Lahtinen kertoo, että Korkeasaaressa syntyneitä terveitä eläimiä joudutaan lopettamaan vain harvoin. Jos lopettamiseen päädytään, eläin otetaan pois laumasta siinä vaiheessa, kun se luonnossakin lähtisi, raportoi Maailman Kuvalehti.
Eläintarhat ovat pitkään olleet eläinsuojelujärjestöjen kritiikin kohteena, vaikka tekevätkin myös tärkeää konservointityötä.
Mitä tunteita tämä herättää sinussa? Kerro Facebookin kommenteissa!
