Valentino oli yksi niistä kissoista joita kukaan ei halua lähestyä. Sen turkki oli paksun ja pinttyneen lian peitossa, se pystyi hädin tuskin pitämään silmiään auki ja sillä oli pahoja iho-ongelmia. Suoraan sanottuna se näytti hieman pelottavalta. Luultavasti jotkut Valentinon nähneet ihmiset ajattelivat sen nousseen haudastaan takaisin maan päälle.
Valentino tietysti olisi vain halunnut että joku olisi ottanut sen hoiviinsa.
Onneksi eräänä päivänä niin tapahtuikin, kun Elaine Seamans huomasi hädänalaisen Valentinon eläinkodissa ja näki sen karun ulkokuoren tuolle puolelle.
Koska Los Angelesin kaupungissa Yhdysvalloissa asuva Valentino näytti niin pelottavalta, kukaan ei halunnut koskea siihen. Kukaan ei tiedä miten pitkään se oli ollut omillaan, eläen kaduilla vaellellen, tai oliko sillä kenties ollut joskus omistaja. Se oli kuitenkin ilmeistä että se ei ollut ollut ihmisten kanssa tekemisissä pitkiin aikoihin. Se kyyhötti passiivisena ja yksinäisenä häkissään eläinkodissa.
Sitten Elaine Seamans tuli käymään eläinkodissa ja huomasi Valentinon. Kissa sai Elainen pysähtymään naukumalla. Oli kuin se olisi kysynyt Elainelta voisiko hän viedä sen mukanaan kotiinsa. Elaine aukaisi kissan häkin oven ja otti sen syliinsä.
”Se ojensi tassunsa minua kohti ja naukaisi hädin tuskin kuuluvasti. Se halusi apua,” Elaine kertoi The Dodon jutussa.
Elaine sanoo, että hänellä ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin jäädä kissan luokse ja auttaa sitä. Kun hän nosti kissan lattialta ja halasi sitä, se nojasi heti päänsä hänen olkapäätään vasten.
”Muuta ei tarvittu. Minun oli saatava se pois eläinkodista,” Elaine kertoo.
Elaine soitti ystävälleen Toby Wisneskille joka on eläimiä auttavan Leave No Paws Behind– järjestön perustaja. Puhelun aikana Toby kuuli kissan naukuvan taustalla ja hän suostui auttamaan sitä Elainen pyynnöstä.
Valentino sai siis jättää eläinkodin taakseen ja se pääsi Tobyn mukana eläinlääkärin klinikalle.
Valentino on vielä hieman huonossa kunnossa, sillä sen hoito on kesken. Sillä on kuitenkin edessään kirkas tulevaisuus ja se vahvistuu ja tervehtyy päivä päivältä.
”Se on taistelija,” Toby sanoo. ”On helppo huomata että se on hyvin kiitollinen. Se kehrää ja puskee klinikan ihmisiä mielellään. Se tietää olevansa turvassa.”
Nyt Valentino on Tobyn kotona väliaikaisesti ja odottelee pääsevänsä uuteen, pysyvään kotiin tervehdyttyään.
Jaa tämä juttu Facebookissa!
Julkaistu Newsnerissä. Tykkää meistä Facebookissa.