Kaikki lapsia odottaneet vanhemmat tietävät, millainen ilmassa vallitseva jännitys on.
Matt ja Jodi Parry kokivat saman tunteen kaksinkertaisena – Jodi nimittäin odotti identtisiä kaksosia.
Kyseessä oli toinen kerta, kun pariskunta oli saamassa lapsia, mutta he olivat yhtä hermostuneita ja innostuineita kuin ensimmäisellä kerralla. Heillä oli jo poika, joka odotti innoissaan sitä, että hän näkisi uudet sisaruksensa.
Onni kuitenkin muuttui synnytyksen jälkeen peloksi, jota kesti useamman kuukauden ajan.
Lääkäri kutsui pariskunnan pieneen ja kylmään huoneeseen ja lausui kolme sanaa, jotka saivat vanhempien maailman romahtamaan – ”Minä olen pahoillani.”
Matt ja Jodi Parry jähmettyivät, kun lääkärit kertoivat, että vastasyntyneillä Abigaililla ja Isobelilla oli Downin syndrooma.
Tapa, jolla lääkärit kertoivat uutisen ei varmasti ollut ammattimainen. Jodi kertoo, että lääkäreiden diagnoosi kuulosti ennemminkin ”kuolemantuomilta.”
– En tuona päivänä tuntenut oloani äidiksi. Olin vain sekava ja poissaoleva, hän kertoo.
Matt ja Jodi saivat tietää, että Downin oireyhtymästä kärsivien identtisten kaksosten synnyttämisen todennäköisyys on noin yksi miljoonasta.
Valitettavasti yksikään ihminen ei tarjonnut vanhemmile apua, tukea tai neuvoja Downin syndroomaan liittyen.
Kukaan ei selittänyt, että viisihenkinen perhe voisi elää täysin tasapainoista ja normaalia elämää.
Tämän vuoksi Jodi ja Matt olivat aluksi todella peloissaan. He eivät tienneet pystyisivätkö tytöt koskaan kävelemään, puhumaan tai käymään koulussa.
Perhe sai kulkea omaa polkuaan ja selvittää suurimman osan asioistaan yksin. Ulkopuoliset ihmiset säälivät perhettä – Abigail ja Isobel saivat kuitenkin kaiken rakkauden heidän omilta vanhemmiltaan.
– En vielä tänäkään päivänä ymmärrä, miksi lääkäri oli niin pahoillaan, haluaisin tavata hänet ja kysyä miksi, Jodi kertoo ja jatkaa:
– Emme vaihtaisi Abigailia ja Isobelia mihinkään tässä maailmassa. Lapsemme saavat meidät nauramaan ja hymyilemään.
Tänä päivänä, 5 vuotta myöhemmin, tytöt ovat osoittaneet, kuinka väärässä kaikki lääkärit ja tuntemattomat ihmiset olivat.
Jokainen ihminen, syndrooman kanssa tai ilman, ansaitsee elämässään mahdollisuuden – Abigail ja Isobel ovat tästä erinomainen esimerkki.
Katso vaikka alla olevaa kuvaa, kuka voi väittää etteikö perhe olisi onnellinen?
Tapaa hellyyttävä perhe alla olevalla videolla:
Downin tai muun syndrooman kanssa elävät ihmiset ansaitsevat mahdollisuuden vapaaseen ja iloiseen elämään – tykkää ja jaa, mikäli olet samaa mieltä!
