Pallaksen lumivyörylle poliisin sinetti – näin äiti ja poika hautautuivat kylmään kuolemaan

Poliisi on ilmoittanut, ettei sillä ole enää tiedotettavaa Pallaksen lumivyöryyn liittyen.

Vuosi 2024 alkoi synkillä uutisilla, kun 37-vuotias äiti ja hänen 12-vuotias poikansa hautautuivat lumivyöryn alle Pallastunturilla 2. tammikuuta. He olivat lähteneet yhdessä hiihtovaellukselle Hetasta 27. joulukuuta. Tarkoitus oli hiihtää Pallaksen luontokeskukseen yöpyen autiotuvissa.

Kaksikko joutui sään armoille. Epätoivoinen äiti ehti soittaa hätäkeskukseen. Lopulta kummankin ruumis löytyi lumen alta.

Viranomaiset ovat päättäneet onnettomuustutkinnan.

– Poliisilla ei ole ollut mahdollisuutta selvittää tutkinnassa tarkkaa syytä sille, miksi äiti ja poika päätyivät lumivyöryalueelle, mutta tutkimuksen perusteella poliisi esittää arvioita onnettomuuden syistä, tutkinnanjohtaja, rikoskomisario Kirsi Huhtamäki sanoo tiedotteessa.  

Matka taittui hyvin

Lapin poliisilaitoksen mukaan äiti ja poika olivat viimeisen kerran yötä Nammalakurun tuvassa. He viettivät tuvassa kaksi onnettomuutta edeltävää yötä. Äiti kirjoitti tuvan vieraskirjaan, että kaamosvaellus on taittunut Hetasta hyvin. He olivat suorastaan etuajassa.

Lue myös: Tällainen on Pallastunturin lumivyöryyn hautautuneiden Evan, 37, ja Sindren, 12, kuolinilmoitus

Lue myös: Tällaisia olivat Pallaksen lumivyöryssä kuolleet Eva, 37, ja Sindre, 12 – perheeltä riipaiseva muistokirjoitus

Tekstin mukaan pakkasta oli luvattu 35 astetta. Omaisten mukaan hiihtovaellus alkoi myös onnettomuuspäivänä hyvin. Äidillä oli mukanaan GPS-paikannin, joka auttoi poliisia selvittämään vaelluksen reittiä ja aikataulua.

Kaksikko lähti lumivyörypäivänä kello 10.30 hiihtämään tuvalta kohti Pallaksen luontokeskusta. Kesäreittiä pitkin matkaa on noin 13 kilometriä. Ensimmäiset seitsemän kilometriä ovat enimmäkseen ylämäkeä.

Artikkeli jatkuu kuvan jälkeen.

Pallaksen lumivyöryalue. Kuva: Poliisi

Tunturissa sää oli kuitenkin erittäin huono ja näkyvyys heikko. Myrskytuulenpuuskat puhalsivat lännestä 15–20 metriä sekunnissa.

GPS-paikantimen mukaan kaksikko piti taukoja. Kun he pääsivät ylämäkiosuuden loppuun reitin korkeimmalle kohdalle, he pitivät muutaman minuutin tauon. Tuohon saakka he olivat edenneet Hetta-Pallas -kesäreittiä pitkin.

Tauon jälkeen he kuitenkin kääntyivät reitiltä noin 90 astetta Pyhäkurua kohti. Viranomaisilla ei ole tietoa, miksi he niin tekivät.

– On mahdollista, että tauon aikana heidän hiihtovälineensä karkasivat myrskyn mukana. Hiihtovälineet saattoivat lähteä alamäkeen tuulen suunnan mukaisesti kohti Pyhäkurua, jolloin he olisivat voineet varusteita tavoitellessaan päätyä liian lähelle kurua, poliisi kirjoittaa tiedotteessa.

Toinen mahdollinen selitys on, että äiti halusi heidän hakeutuvan tunturin päältä alemmas suojaan ankaralta säältä ja tuulelta. Huono sää itsessään voi myös selittää sen, että he harhautuivat reitiltä.

Äiti ehti soittaa hätäkeskukseen

Tutkinnan mukaan äidin GPS-laitteen karttapohjalla sekä asetuksilla oli vaikea havaita rinteen todellista jyrkkyyttä ja muotoa ennakkoon. Maasto vaikutti laitteen mukaan loivemmalta mitä se todellisuudessa oli.

Viranomaiset onnistuivat paikantamaan kaksikon äidin käyttämän 112-sovelluksen avulla. Hän soitti hätäkeskukseen kello 14.09. Kaksikko oli tuossa vaiheessa ajautunut 400 metriä reitiltä sivuun. Poliisi ei ole avannut hätäpuhelun sisältöä tarkemmin.

Äiti ja poika jäivät lumivyöryyn pian hätäsoiton jälkeen. Puhelu paikantui Pallaskeron satulassa kulkevalta Hetta-Pallas -kesäreitiltä itään. Puhelu soitettiin maastonkohdasta, joka on noin 27 astetta jyrkkä. Lumivyöryn lähtökohtaan oli noin 50–70 metriä matkaa.

Artikkeli jatkuu kuvan jälkeen.

Pallas-tunturi nousi synkkiin otsikoihin alkuvuodesta. Kuva: AOP

Etsintäpartioiden johtajana toiminut vanhempi konstaapeli Antte Lauhamaa Lapin poliisilaitokselta on analysoinut lumivyöryn syitä tarkemmin. Hän on laatinut asiasta onnettomuusraportin. Hän on FINLAV-lumivyöryasiantuntija.

Hetta-Pallas -kesäreitti on merkitty Taivaskeron satulan alueella noin kaksi metriä korkeilla reittimerkeillä. Niitä on noin 50 metrin välein. Pyhäkuru on reitin itäpuolella, ja alueella on useita lumivyöryväyliä. Alueella on säännönmukaisesti koon 1–3 lumivyöryjä, kun asteikko on 1–5. Vuosimäärää ei ole tilastoitu. On arvioitu, että niitä on vuosittain 2–4 talvessa.

– Yleisesti ottaen voidaan todeta, että pienempiä vyöryjä Pyhäkurussa tapahtuu useammin kuin suuria lumivyöryjä. Koon 3 lumivyöryjen toistuvuus on vähemmän kuin kerran talvessa, Lauhamaa sanoo raportissaan.

Näin vyöry mahdollisesti syntyi

Ilmatieteen laitos oli antanut tapahtumapäivälle lumivyöryvaaran suhteen tason 3. Se tarkoittaa huomattavaa. Ilmatieteen laitoksen meteorologin mukaan Pohjois-Suomessa oli ollut pitkään säilynyt korkeapaineen alue. Siihen muodostui alailmakehän tuulimaksimi.

Ilmiö ei ole harvinainen, mutta oli poikkeavaa, että lämpötila tunturin huipulla oli tuulesta huolimatta hyvin matala.

Pallastunturin ja Taivaskeron satulan avotunturialue oli kerännyt Pyhäkurun lumivyörymaastoon tuiskulunta. 1.–2. tammikuuta yöllä alkanut tuuli kuljetti pintalunta. Se tippui tuulen suojan puolelle muodostaen tuiskulumen laatan. Lunta kulkeutui poliisin mukaan niin kauan kuin irtolunta oli riittänyt kuljetettavaksi.

– Vyöryn syntymekanismia ei voida varmuudella todeta, mutta suurella todennäköisyydellä voidaan olettaa, että tuiskulumen laatta reagoi johonkin luonnolliseen tai kaksikon tuomaan pieneen kuormitukseen, Lauhamaa kommentoi raportissa.  

Artikkeli jatkuu kuvan jälkeen.

Pallas on suosittu vaelluskohde. Kuvituskuva: Shutterstock

Tuiskulumen laatan vyöry aiheutti sen, että syvemmällä lumipeitteessä pitkään ollut heikko kerros murtui. Koko talven lumipeite vyöryi kerralla. Raportin mukaan johtopäätöstä tukee alueen säähistoria, saadut tiedot lumipeitteen humahtelusta ja tuiskulumen laatan muodostumisesta, onnettomuusalueella todetut havainnot vyöryalueesta sekä lähtöalueen murtuman laatu.

Lumivyöryn lähtöalueen leveys oli poliisin mukaan noin 380 metriä, kokonaispituus noin 480 metriä ja korkeusero 170 metriä. Kasauma-alueen pinta-ala oli noin 2,1 hehtaaria. Kyseessä oli kokoluokan 3 vyöry. Kasautuneen lumen tiheys oli arvioilta 350–400 kiloa kuutiometrillä. Kasauma-alueella lunta oli syvimmillään arviolta neljä metriä.

Varusteet olivat kunnossa

Kylmä sää ja surkea näkyvyys vaikeuttivat etsintä- ja pelastusoperaatioita. Etsintöihin osallistui poliisin ja pelastuslaitoksen lisäksi vapaaehtoisia, Lapin rajavartiosto sekä muun muassa pelastushelikopteri.

 Etsijät löysivät äidin ruumiin 2. tammikuuta noin kymmenen aikaan illalla. Hän oli hautautunut noin puolen metrin syvyyteen. Poika löytyi 4. tammikuuta noin kello 11. Hän oli 1,5 metrin syvyydessä noin 150 metrin päässä äidistään.

Kumpikin uhri oli kiinni ahkioissaan. He olivat kulkeutuneet vyöryn mukana 250–350 metriä.

– Poliisi on tarkastanut ahkioiden kunnon sekä niissä mukana olleet varusteet. Varusteet olivat erittäin hyvät ja oikeaoppiset tämänkaltaiselle hiihtovaellukselle, Huhtamäki kommentoi tiedotteessa.

Kaksikolla oli myös ruokaa ja juomaa jäljellä. Heillä oli lämpimät vaatteet ja äidillä oli GPS:n lisäksi puhelin ja paperikartta. Laitteissa oli virtaa, ja niihin oli useita ladattuja varavirtalähteitä. Lumivyörystä pelastautumiseen liittyviä varusteita heillä ei ollut. Niitä ei reitillä myöskään yleisesti tarvita.

– Poliisi on tutkinut asiaa myös kuolemansyyn selvittämisenä, jonka yksityiskohdat ovat salassa pidettäviä. Poliisi ei siten kerro enempää kuolemiin liittyvistä yksityiskohdista eikä uhreista. Poliisilla ei ole asiassa enempää tiedotettavaa.