Tietyt kasvit ovat haitallisia vieraslajeja, joita monen puutarhassa yhä kasvaa.
Suomalaisia sitoo kaksi tärkeää vieraslajiluetteloa: kansallinen ja EU:n vastaava.
Kansallinen luettelo määrittää Suomen lainsäädännössä ja asetuksissa haitallisiksi luokitellut lajit. Se kattaa ne vieraslajit, jotka voivat olla haitallisia Suomen olosuhteissa, vaikka ne eivät olekaan EU:n vieraslajiluettelossa.
Toisaalta EU:n vieraslajiluettelo koskee lajeja, jotka on luokiteltu haitallisiksi koko Euroopan unionin alueella.
Nämä luettelot säätelevät näiden lajien maahantuontia, kasvatusta, myyntiä ja muuta hallussapitoa, sekä niiden tahatonta vapauttamista ympäristöön. Kiellot koskevat niin kaupallisia toimijoita kuin yksityisiä kansalaisia.
Muun muassa komealupiini ja kurtturuusu ovat olleet viime aikoina pinnalla keskusteluissa. Ne ovat haitallisia vieraslajeja ja kuuluvat joko kansalliseen tai EU:n listalle.
Tässä lista tutuista lajeista, jotka ovat joko kansallisella tai EU:n listalla, ja joista kerrotaan enemmän vieraslajit.fi -sivustolla.
1. Komealupiini ja alaskanlupiini
Komealupiini on ollut suomalaisissa maisemissa jo 1800-luvun lopulta lähtien. Se on levinnyt laajalle, ja tällä hetkellä sitä esiintyy lähes koko maassa. Komealupiini kilpailee alkuperäislajien kanssa ja voi vaikuttaa haitallisesti niittykasvien ja hyönteisten populaatioihin.
Alaskanlupiini puolestaan uhkaa levitä vielä laajemmalle, etenkin Pohjois-Lappiin.
2. Kurtturuusu
Kurtturuusu, punaisena ja valkoisena muotonaan, on levinnyt Etelä-Suomesta aina pohjoisimpiin osiin saakka. Se leviää siemeninä veden ja lintujen avustuksella ja voi haitata merkittävästi rantojen luontoa ja virkistyskäyttöä.
Kurtturuusu on säädetty kansallisesti haitallisiksi vieraslajeiksi.
Lain mukaan kasvatuksesta voidaan antaa hävittämismääräys, jota voidaan tehostaa uhkasakolla.
3. Jättipalsami
Jättipalsami on haitallinen laji koko EU:n alueella. Se voi muodostaa laajoja kasvustoja ja kilpailla alkuperäisten lajien kanssa.
Sitä esiintyy myös luonnonsuojelullisesti arvokkailla paikoilla, luonnonsuojelualueilla ja uhanalaisten kasvien kasvupaikkojen läheisyydessä. Se kilpailee pölyttäjistä alkuperäisen kasvillisuuden kanssa.
Lisäksi se voi vähentää selkärangattomien eläinten määrää.
4. Viitapihlaja-angervo ja valkopajuangervo
Viitapihlaja-angervo ja valkopajuangervo ovat myös kansallisesti haitallisia vieraslajeja, jotka voivat muodostaa tiheitä kasvustoja ja vaikuttaa haitallisesti muiden kasvien kasvuun.
Viitapihlaja-angervon lehdet ja kukat sisältävät suuria määriä myrkyllistä sinihappoa, joka osaltaan hidastaa lehtien hajoamista.
5. Kanadanpiisku, isopiisku ja korkeapiisku
Piiskulajeista erityisesti kanadanpiisku on yleinen ja on alkanut menestyä ilmaston lämpenemisen myötä.
Nämä lajit voivat vaikuttaa haitallisesti paikalliseen ekosysteemiin, syrjäyttäen alkuperäisiä lajeja ja vähentäen hyönteisten monimuotoisuutta.
6. Japanintatar, sahalinintatar ja tarhatatar
Japanintatar, sahalinintatar ja tarhatatar ovat myös listattuja haitallisia vieraslajeja Suomessa.
Tämä laaja kirjo haitallisia lajeja korostaa tarvetta valppauteen ja toimintaan niiden leviämisen estämiseksi.
Tattaret kasvavat kookkaiksi ja ovat niin voimakkaita kilpailijoita, ettei niiden muodostamissa kasvustoissa kasva juurikaan muita lajeja. Niitä esiintyy asutuksen läheisyydessä, mutta jonkin verran myös suojelualueilla kuten lehdoissa sekä uhanalaisten metsälajien, niittylajien ja kalkkikalliolajien läheisyydessä.
Lista on laaja, ja tähän artikkeliin kerättiin vain osa. Koko listaan kannattaakin tutustua vieraslajit.fi -sivustolla.
Tämä laaja kirjo haitallisia lajeja korostaa tarvetta valppauteen ja toimintaan niiden leviämisen estämiseksi.
