Muistisairaudet alkavat salakavalasti. Ne voivat alkaa satunnaisista unohtamisista tai epäloogisuudesta.
Muistiliitto on arvioinut, että noin 400 000 ihmistä kärsii jonkin asteisista muistin ongelmista. Muistisairauteen sairastuneita on tällä hetkellä noin 200 000.
Määrä tulee nousemaan lähitulevaisuudessa pelkästään siitä syystä, että ihmiset elävät entistä pidempään.
Muistiliiton mukaan 75–84-vuotiaista lähes 12 prosenttia ja yli 84-vuotiaista 35 prosenttia ovat muistisairaita.
Mitä muistisairaus tekee?
Etenevät muistisairaudet rappeuttavat aivoja ja heikentävät laaja-alaisesti toimintakykyä. Niistä voidaan puhua kansantautina siinä missä sydän- ja verisuonisairauksistakin.
Muistihäiriöpotilaan hyvään tutkimukseen kuuluu läheisen huolellinen haastattelu.
Läheisen ihmisen kuvaamat muutokset ovat ensiarvoisen tärkeitä muistihäiriösairauksien alkuvaiheissa.
Yhdessä potilaan haastattelun, havainnoinnin ja muun tiedon kanssa ne kuvaavat muistiongelmien luonnetta, vaikeusastetta ja kestoa.
Jos epäilet läheiseslläsi muistisaurautta, voit käyttä alla olevaa muistikyselyä apuna jäsentelemään ja ilmaisemaan havaintoja.
Samoja kysymyksiä voi kysyä myös itseltään ja pohtia omalla kohdallaan.
Muistikysely läheiselle:
- Muistaako hän tehdä sovitut asiat?
- Muistaako hän, mitä äskettäin on puhuttu?
- Kyseleekö tai kertooko hän samoja asioita uudelleen ja uudelleen?
- Muistaako hän läheistensä nimet?
- Miten hän oppii uusia toimintatapoja, kuten uuden laitteen käytön?
- Miten käytännön taidot sujuvat, kuten käsityöt, ruoanlaitto tai pienet korjaustyöt?
- Miten hän suhtautuu muistivaikeuksiinsa?
- Miten hän ymmärtää kuulemaansa puhetta?
- Miten sujuvasti hän puhuu ja löytää tarvittavat sanat?
- Miten hän löytää kulkiessaan reitit ja paikat?
- Ovatko kiinnostuksen kohteet ja harrastukset pysyneet ennallaan?
- Onko hän hidastunut päivittäisissä toiminnoissaan?
- Onko hän samalla tavalla oma-aloitteinen kuin ennen?
- Millainen hänen harkintakykynsä on raha-asioissa tai ongelmatilanteissa?
- Onko hän muuttunut aikaisempaa estottomammaksi, eli tekee tai puhuu asioita, joita aikaisemmin ei julkisesti olisi tehnyt tai puhunut?
- Huolehtiko hän itsestään ja muista entiseen tapaan?
- Onko hänellä ollut päiväaikaisia näköharhoja, näkeekö hän olemattomia asioita?
- Onko hän muuttunut viime aikoina masentuneeksi?
- Kuinka paljon hänen tekemisiään pitää valvoa?
- Miten itsenäisesti hän selviytyy kodin ulkopuolisten asioiden hoitamisesta, kuten raha-asioiden hoitamisessa, laskujen maksusta, kaupassa käynnistä ja matkustamisesta?
- Miten hän selviytyy henkilökohtaisissa perustoiminnoissa, kuten pukeminen, peseytyminen ja syöminen?
- Miten rasittavaksi läheiset ovat kokeneet muutokset?
Milloin lääkäriin?
Ikä on muistioireiden ja dementian tärkein riskitekijä. Ikä muuttaa muistia, mutta iästä huolimatta terve muisti toimii loppuun asti.
Lisääntyneiden tai pitkittyneiden muistioireiden syyt täytyy selvittää aina. On se mikä tahansa, hoito on tehokkainta mahdollisimman varhaisessa vaiheessa aloitettuna.
Jos huomaat muistioireita itselläsi tai läheiselläsi, kannattaa rohkeasti hakeutua muistitutkimuksiin.
