Kun ihmiset ajattelevat stereotypisia moottoripyöräjengiläisiä, he kuvittelevat karkeita ja tatuoituja hahmoja, joilla on taipumus joutua vaikeuksiin.
Rescue Inkin tarina osoittaa nämä stereotypiat kuitenkin vääräksi. He kyllä näyttävät uhkaavilta, mutta totuus on, että heidän agendansa on kohdistettu hyvin erityiseen ryhmään: eläinten kaltoinkohtelijoihin.
Raporttien mukaan tarina alkaa pitbullista, joka onnistui pakenemaan laittomasta koiratappeluringistä Kentuckyssa. Koska poloiselta puuttui luontainen aggressiivisuus, olivat rinkiä pyörittäneet ihmishirviöt antaneet muiden, julmempien koirien harjoitella raatelutaitojaan tähän reppanaan.
Ennen pitkää paikallinen eläinsuojelujärjestö pelasti pitbullin ja julkaisi koirasta kuvan. Kuvassa näkyi, että siltä puuttui korva ja että sillä oli kymmeniä tulehtuneita haavoja ympäri kehoaan.
Kukaan ei ollut asiasta niin järkyttynyt, kuin Joe Panz, pitkäaikainen moottoripyöräjengiläinen, jonka heikko kohta oli koirat. Hän ja hänen moottoripyöräkaverinsa G. hyppäsivät Kentuckyn lentokoneeseen tarkoituksenaan hakea poloinen koira luokseen ja löytää sen satuttamisesta vastuussa olevat henkilöt.
Panzilla ja G:llä oli ainutlaatuinen etu pyrkimyksissään, sillä kukaan ei odottanut kahden raskaansarjan moottoripyöräjengiläisen metsästävän koiratappelurinkiä.
Pian he jäljittivät vastuussa olevat ihmiset ja luovuttivat heidät viranomaisille. Koiratappelurinki saatiin pian lopetettua ja Panz ja G. veivät vahingoittuneen koiran kotiin kanssaan. Koira nimettiin Rebeliksi (suom. Kapinallinen).
Perustivat oman eläinsuojelujärjestön
Pian Panz alkoi pohtimaan, että hän ja hänen moottoripyöräjengiystävänsä voisivat oikesti tehdä jotain kaltoinkohdeltujen eläinten hyväksi. Niinpä hän perusti Rescue Inkin, joka mahdollisti kaikenlaisen pelastustoiminnan.
Rebelistä tuli organisaation maskotti ja suurin fani. Moottoripyöräjengi pisti pian pystyyn myös oman eläinten turvakodin pelastamilleen eläimille. Näin he varmistivat eläimille turvasataman, missä ne pystyivät kuntoutumaan ennen loppuelämänsä kotia.
Nykyään organisaatio on jo lopettanut toimintansa, mutta lukuisat eläimet ovat henkensä velkaa Rescue Inkille. Monet aikaisemmat jäsenet osallistuvat kuitenkin edelleen aktiivisesti eläintenpelastusoperaatioihin.
Niin inspiroivaa työtä! Ja elintärkeää, kun alkaa miettimään näitä poloisia eläimiä, ja mitä ne ovat joutuneet käymään läpi.
