Kallisarvoisen lahjan nuorena miehenä kadottanut Dave Radley oli surun murtama, kun huomasi äidiltään saamansa lahjan hävinneen.
Pitkistä etsinnöistä huolimatta kultasormusta ei tuntunut löytyvän mistään, kunnes 54 vuotta myöhemmin hän sai puhelun, jota ei voinut uskoa todeksi
Eläkkeellä oleva junainsinööri Dave Radley oli 54 vuotta sitten poimimassa mansikoita isänsä ystävän talon lähistöltä, kun hän huomasi ikävän yllätyksen.
Elettiin vuotta 1968 ja hänellä oli ollut kädessään äidiltään syntymäpäivälahjaksi saamansa sormus, joka oli nyt yllättäen kadonnut johonkin.
Radley etsi hätääntyneenä sormusta useiden tuntien ajan, mutta kädestä kesken mansikoiden poiminnan pudonnutta korua ei löytynyt mistään. Lopulta hän joutui kuitenkin hyväksymään sen tosiasian, ettei todennäköisesti löytäisi sormusta.
Hän oli saanut 9 karaatin kultaa olevan sormuksen äidiltään 21-vuotispäivänä lahjaksi vain muutamaa viikkoa aiemmin, joten sen kadottaminen oli siksikin surullinen asia.
Ajan myötä asia kuitenkin unohtui, eikä Radley itse palannut sormusta etsimään. Hän ei myöskään vuosien jälkeen odottanut enää kuulevansa mitään sormuksesta, kunnes eräänä kohtalokkaana päivänä hän sai yllättävän viestin.
Yllättävä puhelu
Tämän vuoden heinäkuussa harrastuksenaan aarteenetsintään metallinpaljastimella tekevä henkilö oli päätynyt alueelle tekemään etsintöjä ja löytänyt sieltä erikoisen kultaisen sormuksen.
Maan omistaja osasi vinkata hänelle Radleysta, joka oli kadottanut sormuksen samaiselle alueelle yli 50 vuotta takaperin.
54 vuotta sormuksen katoamisen jälkeen Radley sai puhelun ystävänsä veljeltä, joka omisti nuo maat. Sormus oli löytynyt samaiselta pellolta liki 20 sentin syvyydestä maan alta.
Ainoa jälki sormuksessa oli pienoinen naarmu, mutta sekin lähti pois kevyellä pesulla ja kiillotuksella. Niinpä Radley pääsi hakemaan nuoruudessaan hukkaamansa perintökalleuden vielä samana päivänä.
– Sormus ei ehkä ole muuttunut paljoa, mutta sen omistaja kyllä on – joten nyt se sopii sormeeni hyvin, Radley naurahtaa viitaten siihen, että sormus oli alkuun hänelle liian suuri.
– Perheeni ei ollut mitenkään kovin hyvätuloinen noihin aikoihin ja minä etsin sitä tuntikausien ajan pellolta tuloksetta. Äitini ei ollut vihainen minulle, vaan lähinnä surullinen siitä, että olin kadottanut sormuksen.
– En voinut uskoa korviani, kun sain sen puhelun Peteriltä – sinä hetkenä tuntemani ilo oli jotain sanoin kuvaamatonta, Radley kertoo.
Hän kertoo käyttäneensä sormuksen myös asiantuntijalla arvioitavana löytämisen jälkeen selvittääkseen, minkä arvoinen se tänä päivänä oli.
Asiantuntijan arvion mukaan sormuksen arvo olisi noin 700 puntaa – eli reilut 800 euroa. Se kertoo hyvin, miten arvokkaasta lahjasta oli kyse, kun hän sai sen äidiltään vuonna 1968.
