Asehankinnoilla voi olla vakavia seurauksia – eivätkä ne rajoitu vain puolustusbudjettiin. Niillä voidaan joko tukea tai vastustaa sotarikoksia, miehityksiä ja kansanmurhia. Kansalaisaloite Laki särmään, joka vaatii Suomen asehankintalain uudistamista. Kampanja on herättänyt laajaa huomiota, ja myös moni tunnettu suomalainen, muun muassa Maria Veitola, on antanut sille tukensa.
– Suomen on varmistettava, ettei yksikään puolustustarvikehankinta tue miehitystä, kansanmurhaa ja sotarikollisia, painottaa valokuvaaja ja toimittaja Meeri Koutaniemi kansalaisaloitteen Instagramissa.
Aloitteelle on antanut tukensa myös muun muassa toimittaja Maria Veitola:
– Vaadin, että Suomi sitoutuu toimimaan ihmisoikeuksien ja rauhan puolesta myös asekaupoilla. Turvallisuutta ei voi rakentaa tukemalla väkivaltaa, sotarikoksia ja kansanmurhaa.
Miksi laki halutaan uudistaa?
Tällä hetkellä Suomi arvioi asehankinnoissa lähinnä teknistä suorituskykyä, hintaa ja huoltovarmuutta. Sen sijaan aseiden toimittajamaiden ihmisoikeustilanteella ei ole merkittävää painoarvoa – vaikka samaa arviointia kyllä tehdään, kun Suomesta viedään aseita ulkomaille, aloitteen sivuilla selitetään.
Aloitteen mukaan tämä ristiriita on sekä eettinen että käytännöllinen ongelma.
– Ostaessaan aseita valtiolta, joka syyllistyy kansanmurhaan tai rotusortoon, Suomi on käytännössä mukana mahdollistamassa sotarikoksia, muistuttaa muusikko ja näyttelijä Olavi Uusivirta.
Huoltovarmuus voi vaarantua
Esimerkiksi Israel on YK:n mukaan syyllistynyt miehitykseen ja ihmisoikeusrikoksiin palestiinalaisalueilla. Jos Suomi ostaa aseita tällaisesta maasta ja maa joutuu kansainvälisten pakotteiden kohteeksi, huolto- ja varaosatoimitukset voivat katketa aloitteen mukaan. Tämä heikentäisi Suomen puolustusvalmiutta.
– Suomi heikentää kansainvälistä oikeusjärjestelmää ostamalla aseita Israelilta, joka on YK:n kansainvälisessä tuomioistuimessa syytettynä kansanmurhasta, toteaa ihmisoikeusasiantuntija Ujuni Ahmed.
Suomi on ollut aktiivinen toimija kansainvälisten asekauppasopimusten kehittämisessä ja on allekirjoittanut muun muassa YK:n asekauppasopimuksen.
Mitä aloitteessa esitetään?
Laki särmään -kansalaisaloite vaatii, että asehankinnoissa otetaan huomioon seuraavat asiat:
- Hankintamaiden ihmisoikeustilanne arvioidaan järjestelmällisesti ennen päätöksiä.
- Arvioinnissa käytetään kansainvälisiä ja objektiivisia lähteitä, kuten YK:n tai kansainvälisen rikostuomioistuimen päätöksiä.
- Päätöksenteko ei perustu yksittäisten ministereiden arvioihin vaan selkeään, lakiin kirjattuun prosessiin.
– Suomi on sitoutunut kansainvälisiin sopimuksiin, jotka estävät aseiden viennin maihin, joissa niitä voidaan käyttää ihmisoikeusloukkauksiin. On päivänselvää, ettei Suomi myöskään saa ostaa aseita näistä maista ja rahoittaa sotarikoksia, linjaa vaikuttavuustuottaja Emmi Nuorgam.
Kansalaisaloitteen ovat käynnistäneet suomalaiset, jotka vaativat Suomea toimimaan johdonmukaisesti kansainvälisen oikeuden puolustajana. Allekirjoituksia kerätään Kansalaisaloite.fi-sivustolla 22. huhtikuuta asti.
Mitä mieltä sinä olet tästä?
