Lypsylehmät saavat olla elossa niin kauan, kunnes ne eivät enää tuota maitoa tai synnytä uusia vasikoita — tämän jälkeen lehmistä tehdään usein lihaa.
Tuona hetkenä lehmät erotetaan perheestään ja siirretään odottamaan teurastusta. Lehmien tunteita ei oteta lainkaan huomioon ja eläimet ovat olemassa vain siksi, jotta ne voivat tuottaa maitoa ihmisille.
Asian ei kuitenkaan tarvitse olla näin – tai niin sen ei ainakaan tulisi olla.
Lypsylehmien eläkepäivien tulisi olla samanlaisia kuin Emmalla.
Heinäkuussa, vuonna 2012, Kölnistä, Saksasta kotoisin olleet eläintenystävät päättivät tehdä jotain lypsylehmien mielipuolisen teurastuksen vuoksi.
Heidän mielestään lehmät ansaitsevat paremman elämän sen jälkeen, kun ne ovat palvelleet ihmisiä useiden vuosien ajan. Emma on yksi kaikista lehmistä, joka sai aloittaa elämänsä puhtaalta pöydältä.
Emma oli surun murtama, sillä se oltiin erotettu omasta perheestä, jotta se voitaisiin teurastaa.
Kyyneleet valuivat pitkin lehmän kasvoja – eläimellä ei ollut tietoakaan siitä, mihin sitä oltiin viemässä. Eläintä ei kuitenkaan tapettu, sillä se pääsi viettämään rauhallisia eläkepäiviä muiden lehmien kanssa.
Eläintenystävät päättivät hakea Emman Kölnistä. Nyt se saa elää harmoonista ja vaivatonta elämää yhdessä uuden perheensä kanssa.
Voit katsoa Emman tarinan alla olevasta videosta ja lukea lisää ”Cow Rescue Rhein-Berg – Sanctuary for Animals” -yhdistön toiminnasta.
On todella surullista, että koko elämänsä töitä tehneet eläimet tapetaan kylmäverisesti. Kaikilla eläimillä on tunteet ja tämä tulisi ottaa huomioon.
Toivon, että sinä jaat tämän artikkelin eteenpäin ja muistutat ihmisiä siitä, mistä kaupan hyllyllä oleva lihapala alunperin on – tämä tuntuu tänä päivänä unohtuvan monelta.
