Teini-ikäiset nuoret käyvät läpi melkoista tunteiden vuoristorataa. Oman identiteetin löytäminen saattaa olla hankalaa, mikäli tuntuu siltä, että ”ei kuulu” joukkoon — tämä voi lopulta johtaa psyykkiseen pahoinvointiin.
Oliver Wheater oli juuri tämänkaltaisessa tilanteessa. Oliver kirjoitti intohimoisesti runoja. Poikaa kuitenkin kiusattiin autismin vuoksi, joka lopulta johti siihen, että hän menetti elämänilonsa. Eräänä päivänä hän sai kuitenkin kirjeen vaikutusvaltaiselta henkilöltä, jonka seurauksena pojan elämä muuttui täysin.
Oliver oli vain 19-vuotias, kun hän sairastui masennukseen. Syynä tähän oli se, että Oliveria kiusattiin hänen autisminsa vuoksi. Oliver pääsi runojensa avulla pakoon todellisuudesta, mikä oli hänen tilanteessaan äärimmäisen tärkeää.
Poika rakasti omien runojen kirjoittamista, mutta kiusaajien myötä hänen itsetuntonsa heikkeni päivä päivältä, ja joskus oli hetkiä, kun hän halusi riistää oman henkensä, kirjoittaa The Mirror.
Oliverin äiti, Giuliana Fenwick, kärsi, kun hän näki poikansa huonovointisena. Giuliana halusi yrittää auttaa Oliveria, joten hän kokosi muutaman runon ja lähetti ne Oliverin idolille — kyseessä oli palkittu kirjailija Michael Morpurgo. Äidin yllätykseksi, Michael vastasi kirjeeseen nopeasti.
Michael Morpurgo vahvisti, että Oliverin runot olivat hyviä ja hänen tulisi tämän vuoksi ehdottomasti jatkaa kirjoittamista.
”Lue, kirjoita ja ole oma itsesi”, vastasi tunnettu kirjailija.
– Kirje oli Oliverille pelastus ja hän oli siitä todella liikuttunut. Kirje pelasti kirjaimellisesti nuoren pojan hengen. Hän oli niin huonovointinen, että itsemurhan toteuttaminen ei ollut enää kaukana. Michael Morpurgosin sanat antoivat hänelle toivoa, äiti kertoo The Mirrorille.
Kuvassa Oliver (oikealla) on yhdessä äidin ja sisarustensa kanssa.
The Mirror -lehti haastatteli kuuluisaa kirjailijaa ja hän vastasi seuraavasti:
– Kaikki autistiset lapset ovat erilaisia, mutta sinun täytyy yrittää nähdä maailma heidän näkökulmastaan. Ollien äiti teki ihanasti, kun hän halusi tukea omaa poikaansa, ja en voi sanoin kuvailla, kuinka onnellinen olen siitä, että pieni kirje muutti koko pojan elämän.
On tärkeää muistaa se, kuinka paljon sanat merkitsevät. Ne voivat satuttaa, mutta tuoda myös toivoa ja elämäniloa. Meidän kaikkien tulisi olla parempia kannustamaan ihmisiä, aivan niin kuin kirjailija teki Oliverille.
Jaa tämä artikkeli, mikäli pienillä teoilla ja sanoilla voi olla mielestäsi valtava merkitys!
