Koiran, kissan tai muun eläimen hylkääminen on aina tuomittava teko.
On toki niin, että ainakin joissakin etelän maissa kadulle hylätty koira on periaatteessa vain yksi monista kulkukoirista, eikä niillä oikeastaan ole hätää jos esimerkiksi kyse on kulttuurista jossa kaupunkien kadut ovat täynnä kojuja joissa myydään ruokaa ja jos esimerkiksi kotitalouksien roskapussit jätetään ulos kadulle odottamaan niiden noutamista. Koirat kyllä löytävät itselleen syömistä. Kadulla elävän koiran elämä on kuitenkin surullista, olipa se sitten omistajiensa hylkäämä tai viettänyt koko elämänsä syntymästä saakka kulkukoirana.
Hylätyksi tuleminen on aina koiralle traumaattinen ja masentava kokemus. Kaikille ihmisille pitäisikin olla selvää, että lemmikistä on pidettävä huolta ja siitä on otettava vastuu koko sen elämän ajan. Ja jos ihminen ei syystä tai toisesta enää kykene pitämään lemmikistään huolta, sille pitäisi hankkia uusi koti toisaalta.
Onneksi on olemassa tahoja jotka erikoistuvat hylättyjen tai muuten pulaan joutuneiden eläinten pelastamiseen ja niistä huolehtimiseen. Yksi sellainen taho on järjestö nimeltä Hope For Paws, joka tekee kaiken voitavansa löytääkseen huonoon tilanteeseen joutuneille eläimille uuden kodin. Lue alta yksi heidän lukuisista menestystarinoistaan.
Los Angelesissa toimiva Hope For Paws sai puhelun jossa kerrottiin naisesta joka oli myynyt talonsa ja jättänyt koiransa samalla jälkeensä.
Niinpä Hope For Paws päätti yrittää auttaa tontille jätettyä koiraa. Kun he saapuivat paikalle, he kuulivat kumollaan olevasta roskiksesta ulinaa.
Roskista lähestyessään Hope For Pawsin edustajat totesivat että siitä oli tullut koti koiralle, mutta kyse ei ollutkaan vain yhdestä hauvasta. Kävi ilmi, että naaraskoira eli kumolleen laitetussa roskiksessa yhden pentunsa kanssa.
Joku oli laittanut roskiksen kumolleen osittain tontilla olleen rekka-auton alle ja jättänyt sen kannen auki lankkua käyttäen.
Paikalla olleiden rakennusmiesten mukaan naapuruston lapset olivat vieneet koiran muut pennut mukanaan koteihinsa tai ties minne.
Koirien asumusta lähestyttiin tutun varovaisesti, mutta onneksi koirat olivat rauhallisia ja alkoivat heti luottaa niiden luo tulleisiin vieraisiin ihmisiin.
Pikkuinen pentu ei olisi luultavasti pystynytkään juoksemaan karkuun vaikka se olisi halunnutkin, sillä se oli niin pikkuruinen vielä.
Pennun emo oli hyvin rauhallinen, mutta vaikka se antoikin silittää itseään, se taisi olla peloissaan koska se oli niin passiivinen eikä halunnut edes nousta jaloilleen. Lopulta se kannettiin autoon kuten pentukin.
Koirat vietiin ensin eläinlääkäriin jossa niiden kunto todettiin kohtalaisen hyväksi ja sitten ne pääsivät odottamaan adoptoitavaksi tulemista samalla eläinkodin hyvästä huolenpidosta nauttien. Näin kilteistä koirista tulee varmasti hyviä lemmikkejä!
Katso video:
Jaa tämä juttu Facebookissa kaikille kavereillesi!
Julkaistu Newsnerissä. Tykkää meistä Facebookissa.
