Turun Kirjamessujen ohjelmapäällikkönä, runoilijana sekä tasavallan presidentin puolisona toimiva Jenni Haukio ottaa Seura-lehden kolumnissa kantaa suomen kielen termien sukupuolisidonnaisuuksiin.
Asiasta on käyty kiivasta keskustelua: esimerkiksi eräät tittelisanat kuten laki- ja palomies ovat joutuneet suurennuslasin alle sukupuolittuneisuutensa takia.
Haukio puntaroi kirjoituksessaan loukkaavatko tällaiset nimikkeet naispuolisia ammattikunnan edustajia sekä sitä voiko isänmaa-sanaa käyttää vielä vuosikymmenien päästä.
Haukio nostaa esille ammattinimikkeiden lisäksi sanoja, jotka vaikuttavat ihmiseen henkilökohtaisemmalla tasolla.Hän mainitsee sedittelyn, tädittelyn, tytöttelyn ja pojittelun esimerkkeinä kyseisistä sanoista.
Haukion mielestä termit vaikuttavat ammatinimikettä enemmän henkilökohtaisemmalla alueella: ”Naispuolista juristia tytöttely loukannee herkemmin kuin yleisen sananparren termi ”lakimies”, vaikka jokainen yksilö kokee kielen omista lähtökohdistaan riippuen omakohtaisesti eikä yleistäminen ole mahdollista.
Isänmaa-sanan tulevaisuus
Yksi sana on kuitenkin lähellä Haukion ja muiden suomalaisten sydäntä. ”Olen jännityksellä odottanut, milloin sukupuolivärittyneestä kielestä käytävä keskustelu ulottuu itselleni läheisen termin ”isänmaa” ruotimiseen” Haukio kirjoittaa kolumnissaan.
Hän uskoo, että sanan merkityksellisyys ja syvällisyys säästää sen sukupuolittuneelta tulkinnalta: ”tuntuisi todelliselta harha-askeleelta, jos sen käyttöä ryhdyttäisiin leimaamaan sukupuolisyrjiväksi. Haukio muistuttaa kielellisten termien ja tulkintakysymysten ohella myös toisen kunniottamisesta: ”Kaikenlainen sukupuoleen kohdistuva yleistävä, alistava tai halventava kielenkäyttö on aina yksiselitteisesti väärin”.
Oletko samaa mieltä rouva Jenni Haukion kanssa? Onko 2020-luvulla sopivaa käyttää isänmaa sanaa?