Kaunis ele edesmenneen henkilön kunnioittamiseksi tuntuu hyvältä tavalta sanoa hyvästit. Ennen kaikkea se on tapa osoittaa, kuinka paljon arvostat henkilöä, mikä voi lämmittää myös muita sukulaisia. Kun vieraat astuivat kirkkoon hyvästelemään Margaret Hublin, ei kyyneleiltä vältytty.
Margaret Hubl oli suosittu nainen kotiseudullaan. Monet tunsivat hänet ystävällisenä naisena ja rakastavana äitinä ja isoäitinä, mutta häntä arvostettiin myös kauniista tilkkutäkeistään, joita hän itse oli ommellut.
Tilkkutäkkien teko oli Margaret Hublin suuri intohimo. Hänen käsityönsä oli taitavasti tehty, mikä ei ollut yllättävää, sillä Margaretilla oli monen vuoden kokemus ompelusta.
Margaret hoiti monia lapsia
Kun Margaret sai ensimmäisen lapsensa, hän aloitti ompelemisen. 60-luvulla Margaretin sisko ja lanko kuolivat onnettomuudessa, jolloin Margaret otti huomaansa sisarensakin lapset.
Margaretilla oli itsellään kolme lasta, joten suita oli ruokittavana yhteensä viisi, lapsia puettavana viisi. Margaret neuloi ja virkkasi usein vaatteita lapsille.
Lopulta hänestä tuli todella taitava käsityöläinen .
Kun lapset kasvoivat, peitot ja matot piti naisen edelleen kiireisenä. Kaikki tiesi, kuinka paljon vanha rouva rakasti tilkkutäkkien tekoa, mutta vasta hänen kuolemansa jälkeen lapsenlapset ymmärsivät, millainen käsityöläinen heidän isoäitinsä oikein oli.
Kävi ilmi, että Margaretilla oli idea jokaisen tikatun täkin takana. Jokainen oli tarkoitettu erityiselle henkilölle, joko lapsenlapselle tai jonkun kumppanille tai jollekin muulle. Monet peitot, joiden parissa hän työskenteli pitkään, olivat henkilökohtaisia ja salaisia, kunnes ne luovutettiin henkilöiden hääpäivänä.
Margaret kuoli vuonna 2018 ollessaan 89-vuotias. Kun lapsenlapset siivosivat hänen kotinsa, he löysivät muistiinpanon, joka vaikutti Margaretin koko hautajaisiin.
– Löysimme siivoamisen yhteydessä vihon. Siinä luki, kenelle mikäkin peitto kuului, minä päivänä se oli aloitettu ja minä lopetettu, kertoi hänen tyttärentytär Christina Tollman The Ronprojectinlle.
Kaikki sukulaiset eivät kuitenkaan ehtineet saamaan peittojaan, ennen kuin Margaret kuoli. Valmiit peitot jäivät odottamaan hääpäiviä laatikkoon. Tämä sai Christinan sydämen särkyämään.
Peitot hautajaisissa
Siitä syntyi idea näyttelystä hautajaisissa.
– Minulla on kolme serkkua, jotka eivät ole naimisissa, ja Margaretin hautajaispäivä oli päivä, jolloin he näkivät peittonsa ensimmäistä kertaa, Christina sanoi.
– Se oli todella vahva ja tunteikas hetki.
Kun oli aika sanoa hyvästit Margaretille, kaikki penkit oli koristeltu hänen täkeillään. Kirkko on harvoin ollut niin värikäs ja mieltä ylentävä kuin silloin, ja niin he halusivat muistaa Margaretin.
Kuvat ovat levinneet laajasti sosiaalisessa mediassa, ja syy on helppo ymmärtää. Tämä todella lämmittää sydäntä.
