Tietyt yleisesti käytetyt lääkkeet voivat lisätä muistisairauksien riskiä, erityisesti pitkäaikaisessa käytössä.
Tämä koskee muun muassa unettomuuden hoitoon käytettäviä lääkkeitä, kuten bentsodiatsepiineja ja antikolinergisiä valmisteita. Samalla unettomuus itsessään on merkittävä muistisairauksien riskitekijä, mikä mutkistaa lääkkeiden hyötyjen ja haittojen punnintaa, kirjoittaa Ilta-Sanomat.
Bentsodiatsepiinit ja unilääkkeet – käyttö vain tilapäisesti
Bentsodiatsepiinit, joita käytetään unettomuuden ja ahdistuksen hoitoon, ovat tunnettuja nopeasta riippuvuusriskistään. Pitkäaikainen käyttö on yhdistetty kohonneeseen muistisairauksien riskiin. Unilääkäri Henri Tuomilehdon mielestä kyseisten lääkkeiden käyttöä tulisi rajoittaa.
– Nykyään unilääkkeiden pitkäaikaiskäyttö tuomitaan. Eivätkä lääkkeet saisi koskaan olla ensisijainen hoitokeino unihäiriöihin, hän sanoo Ilta-Sanomille.
Bentsodiatsepiinijohdannaisia, joita kutsutaan myös z-lääkkeiksi koska niiden englanninkielisissä nimissä usein on z-kirjain, käytetään usein unilääkkeinä. Vaikka ne voivat helpottaa unettomuutta lyhyellä aikavälillä, niiden vaikutus jatkuu kehossa pidempään kuin usein ajatellaan. Tämä voi aiheuttaa tokkuraisuutta ja tiedonkäsittelykyvyn heikentymistä. Lisäksi pitkäaikainen käyttö voi haitata aivojen muovautuvuutta ja pysyvien muistijälkien muodostumista.
Antikolinergiset lääkkeet – hyödyt ja riskit
Antikolinergisiä lääkkeitä käytetään monien sairauksien hoitoon, kuten masennuksen, Parkinsonin taudin ja unettomuuden. Nämä lääkkeet estävät aivojen välittäjäaine asetyylikoliinin vaikutusta, mutta pitkäaikainen käyttö voi lisätä muistisairauksien riskiä.
– On tilanteita, joissa lääkkeitä joudutaan määräämään riskeistä huolimatta. Hyötyjen ja haittojen suhdetta punnitaan silloin tavallistakin tarkemmin, toteaa Mehiläisen vastuulääkäri Lars Konttinen Ilta-Sanomille.
Tilapäisessä käytössä riskit ovat vähäisempiä, mutta pitkäaikainen käyttö tulisi minimoida, erityisesti iäkkäillä. On kuitenkin hyvä muistaa, että vaikka tiettyjen lääkkeiden käyttö lisää riskiä, se ei tarkoita, että muistisairaus välttämättä kehittyisi.
Mitä tehdä unettomuuden hoidossa?
Unettomuuden hoidon ensisijainen keino tulisi aina olla lääkkeetön vaihtoehto. Unilääkäri Tuomilehto korostaa lyhytaikaisen lääkekäytön merkitystä, jos lääkkeitä tarvitaan.
– Jos päädytään lääkkeeseen, käytön pitäisi olla lyhytaikaista. Jokaisen kohdalla tulisi hyvin tarkkaan miettiä, mikä lääkkeistä sopisi parhaiten, ja kertoa tarkasti lääkkeen sivuvaikutuksista.
Samalla tulee muistaa, että unettomuus itsessään on merkittävä riskitekijä muistisairauksille. Tästä syystä joskus lääkkeitä voidaan käyttää väliaikaisena apuna tilanteen korjaamiseksi, mutta pitkäaikaiskäyttöä tulee välttää.
Muistisairauksien ehkäisy lääkkeiden avulla
Kaikki lääkkeet eivät lisää muistisairauksien riskiä. Esimerkiksi verenpainetta, kolesterolia ja verensokeria alentavat lääkkeet suojaavat aivoja ja voivat ehkäistä muistisairauksien kehittymistä.
– Jos kyseisiä lääkkeitä ei käytettäisi, aivot alkaisivat ennen pitkää kärsiä kyseisten sairauksien seurauksena, Konttinen selittää.
Muistisairauksien ehkäisyssä on tärkeää arvioida huolellisesti lääkkeiden hyötyjä ja haittoja sekä päivittää pitkään käytössä olleiden lääkkeiden tarpeellisuus. Näin voidaan varmistaa, että hoito tukee kokonaisvaltaista hyvinvointia ja terveyttä.
Herättääkö tämä huolta sinussa? Kerro vapaasti mielipiteesi Facebookin kommenteissa.
LUE MYÖS:
- Kapeampi vyötärö ja parempi ryhti yhdellä liikkeellä
- Nämä neljä jalkojen oiretta voivat viitata syöpään
- Raidat kynsissä voivat paljastaa piilevän sairauden
