Hyttyset ovat kurja kesävieras. Ne pitävät ininällään hereillä kesäöisin ja pistoskohdat kutittaa. Ne levittävät myös tauteja.
Hyttysten aiheuttamat taudit ovat lisääntymässä ympäri maailman.
Suomessa tiedetään nykyään kolme hyttysten levittämää tautia. Hyttyset välittävät Suomessa pogostantautia, jänisruttoa ja Inkoo-aivotulehdusta.
Maailmalla yleinen hyttysten aiheuttama vitsaus on malaria.
Suomessakin on hyttysiä, jotka kykenevät levittämään malariaa, ja virusta on löytynyt Suomesta, mutta nyttemmin se on täältä hävinnyt.
Suomen talvi nujertaa malariaa hyvin, mutta tietynlaisissa elinoloissa malaria selviytyi.
Malaria viihtyy savutorpan tyyppisissä asunnoissa, joissa ihmiset ja eläimet asuvat tiiviisti yhdessä. Savutorpat tarjosivat hyttysille hyvät elinolot talvehtimiseen.
Nykyään suomalaiset asuvat kaupungeissa ja sellaisissa asunnoissa, joissa hyttyset eivät pysty talvehtimaan.
Suomessa esiintyy kaiken kaikkiaan 43 hyttyslajia.
Vielä ei tiedetä tarkkaan, mitkä kaikki hyttyset pystyvät levittämään tauteja ja minkälaisia tauteja ne levittävät.
Hyttysten aiheuttamista taudeista laajimmalle on Suomessa levinnyt pogostantauti. Toisena on jänisrutto.
Pogostantauti
Viruksen aiheuttamat taudit nimetään usein sen mukaan, mistä tauti on ensimmäisen kerran löydetty. Suomessa tauti viittaa Pogostaan, eli Ilomantsiin.
Suomessa ensimmäinen pogostantautiepidemia todettiin vuonna 1974 Ilomantsissa.
Pogostantautia aiheuttaa sindbis-virus.
Pogostantaudin tyypillisiä oireita ovat kuume, ihottumat, nivelkivut. Erityisen kurjaksi taudin tekee se, että nivelvaivat voivat jäädä pitkäksikin aikaa kroonisiksi.
Pogostantautia esiintyy eri puolella Suomea ja eniten Itä-Suomessa, jossa metsäkanalintujen populaatio on suuri.
´Metsäkanalinnut ovat luonnossa viruksen isäntiä ja niitä, joissa virus lisääntyy.
Virus elää lintuhyttyskierrossa. Tauti tarttuu, kun satunnaisesti viruksella infektoitunut hyttynen pistää ihmistä.
Pogostantautia vastaan ei ole rokotetta eikä tarkkaa hoitoa. Ainoa tapa estää tautiin sairastuminen on suojautuminen hyttysiä vastaan.
Jänisrutto
Jänisruttoa aiheuttaa Francisella tularensis -bakteeri.
Jänisrutto on pohjoisella pallonpuoliskolla esiintyvä tauti, mutta ainoastaan Suomessa ja Ruotsissa tauti leviää hyttysen piston välityksellä. Taudin voi saada myös muun muassa saastuneen veden välityksellä.
Taudin oireet riippuvat tartuntareitistä.
Jos tauti tulee hyttysen pistosta, oireena on kuume. Joillekin nousee paukama, joka on tupakan polttaman näköinen. Myös imusolmukkeet voi turvota.
Lievänä tauti voi parantua itsestään, mutta vakavana se voi edetä esimerkiksi keuhkokuumeeseen.
Koska kyseessä on bakteeri, tautia vastaan annetaan antibiootteja.
Inkoo-virus
Inkoo-virus havaittiin hyttysestä Suomessa vuonna 1964.
Hyttysenpisto menee usein oireettomana ohi, eikä ihminen välttämättä tiedä saaneensa viruksen.
Ihmiseen jää vasta-aineita ja myöhemmin voidaan todeta, että hän on kohdannut viruksen.
Jos tartunta alkaa oireilla, tyypillistä ovat kesäflunssan tapaiset oireet, kuten kuume. Satunnaisesti virus voi kuitenkin aiheuttaa neurologisia oireita.
Vakavat tautitapaukset ovat harvinaisia.
Inkoo-virukseen ei ole kohdennettua hoitoa eikä rokotetta.
Inkoo-viruksesta ei ole selvää, mikä on sen isäntäeläin luonnossa ja mitkä hyttyslajit virusta levittävät. Tutkijat ovat arvelleet isäntäeläimeksi villimärehtijöitä.
Uusia tauteja?
Uusia hyttysen aiheuttamia tauteja voivat Suomessa olla Länsi-Niilin kuume ja Usutu-virus, ennustaa dosentti Essi Korhonen.
Nämä virukset ovat sukua toisilleen. Molemmat ovat afrikkalaista alkuperää.
Taudeille tyypillistä on, ettei oireita tule lainkaan tai tulee epämääräisiä kuumeoireita. Virus voi aiheuttaa myös neurologia oireita.
– Erityisesti silloin, jos immuunipuolustus ei ole terässä. Tiedetään myös, että tauti voi olla fataali ja voi aiheuttaa henkilön kuoleman, Korhonen kertoo.
Virukset elävät lintu–hyttynen–lintu-kierrossa. Virus on kiivennyt ylöspäin ja sitä löytyy jo Keski-Euroopassa.
Usutu-virusta on löydetty linnuista Ruotsissa.
– Meillä on hyvin aktiivista muuttolintuliikennettä Afrikan ja Suomen välillä. Ja muuttolintuhan voi viruksen kantaa mukanaan.
Myös ilmastonmuutoksesta johtuva sään lämpeneminen vaikuttaa viruksen lisääntymiseen.
