Mehiläisen terveysdata paljastaa huolestuttavia ilmiöitä lasten ja nuorten terveydessä.
Tuki- ja liikuntaelinongelmat, päänsärky, migreeni sekä ADHD-diagnoosit lisääntyvät nuorilla, ja nämä haasteet voivat vaikuttaa merkittävästi nuorten hyvinvointiin, kertoo Mehiläinen tiedotteessaan.
Lue myös: Heräsitkö keskellä yötä? Tämä yleinen virhe vie helposti loputkin yöunet
Vaikka suurin osa lapsista ja nuorista voi hyvin ja on tyytyväinen elämäänsä, osalla nuorista nämä terveysongelmat kuormittavat arkea. Erityisesti 13–18-vuotiaiden keskuudessa masennus ja ahdistuneisuus ovat lisääntyneet pitkällä aikavälillä, ja ensidiagnoosit ovat moninkertaistuneet viime vuosina.
Mehiläisen asiantuntijoiden mukaan yksi syy näihin huolestuttaviin trendeihin voi olla haasteet hoidon saamisessa julkisella sektorilla. Lisäksi yhteiskunnassa kasvavat haasteet vaikuttavat lasten ja nuorten mielenterveyteen.
ADHD-diagnoosit ovat voimakkaassa kasvussa 7–18-vuotiailla. Tähän vaikuttavat tietoisuuden lisääntyminen aiheesta ja lääkehoidon mahdollisuudet, mutta myös ympäristötekijät, kuten ruutuajan lisääntyminen.
Kaikki tieto on hetkessä saatavilla, niin hyvässä kuin huonossakin; nuoret ymmärtävät nykyään nopeammin mahdollisen avuntarpeensa, kun asioista puhutaan ääneen. Nuoret kuitenkin myös peilaavat näin ollen herkemmin omia, jokaisen ihmisen kohtaamia ongelmia, ja diagnosoivat helpommin itse itsensä.
Myös suoritus- ja ulkonäköpaineet ovat kasvaneet valtavasti sosiaalisen median myötä.
On kuitenkin hienoa, että esimerkiksi juuri ADHD:n tietoisuus ja diagnosointi on kasvanut viime vuosina hurjasti, ja apua on saatavilla paremmin, kuin koskaan ennen.
– Hoitamattomana ADHD voi haitata kouluikäisen opintoja ja aikanaan työllistymistä. Se suurentaa psykiatristen häiriöiden, syrjäytymisen ja päihteiden käytön riskiä. Varhainen tuki vähentää pitkällä tähtäimellä muiden palveluiden kuormittumista, Mehiläisen psykologivälityksen vastaava psykologi Juulia Lahdensuo muistuttaa.
Mehiläisen fysioterapeutti Katariina Pirnes tutki niska-hartiakipujen yhteyttä ruutuajan määrään.
Tulokset osoittavat, että mitä enemmän ruutuaikaa, sitä enemmän niska-hartiakipuja. Tämä on yleisin tuki- ja liikuntaelinvaiva kouluikäisillä lapsilla. Pirnes korostaa, että terveysongelmat voivat jatkua aikuisuuteen, ja siksi on tärkeää varmistaa lasten hyvinvoiva arki.
Päänsärkyjen ensidiagnoosit ovat lähes kaksinkertaistuneet murrosikäisillä, ja myös nuoremmilla diagnosoidaan päänsärkyä lähes yhtä paljon. Liikunnan puute, ruutuajan lisääntyminen ja kasvanut stressi ovat mahdollisia syitä tähän kasvavaan trendiin.
Asiantuntijat korostavat tarvetta tukea nuorten terveyttä ja hyvinvointia sekä ymmärtää, mikä edistää terveyttä näin vauhdikkaassa toimintakulttuurien muutoksessa.
