Kun porvoolainen Sara George kuuli koulun pihalla kiusaamista, hän ei epäröinyt hetkeäkään puuttua tilanteeseen.
Nyt hän vaatii vanhempia kantamaan v astuuta lastensa kasvattamisesta.
Kun Sara George haki tytärtään koulusta Porvoossa, hän huomasi pihalta kuuluvan mellakan.
– Urheilukentällä istui kaksi poikaa, kun neljä tai viisi muuta poikaa ilmestyivät paikalle ja alkoivat meluta.
Aluksi Sara ei kiinnittänyt asiaan sen enempää huomiota, mutta kun hän ja hänen tyttärensä ehtivät autolle, hän huomasi että pallokentän tunnelma oli muuttunut.
– He alkoivat huudella rumia toisilleen, todella rumia. Pyysin tytärtäni nousemaan autoon ja teeskentelin katsovani jotain puhelimeltani, Sara kertoo Newsnerille.
”Viisaat sanat”
Tilanne kärjistyi kärjistymistään kunnes käynnissä oli pian ilmiriita.
– Silloin sain tarpeeksi. Menin paikalle mitä pikimmiten ja huusin, ettei toisille puhuta sillä tavalla. Kun pääsin lähemmäksi, sanoin, että kuulin heidän puhuvan todella epäkohteliaasti, että se oli kiusaamista, ja tiedustelin mitä oikein oli tekeillä, Sara kertoo ja lisää:
– Halusin vain lopettaa heidän riitansa ja yrittää tarjota viisaita sanoja.
Saraa ei kuitenkaan huolestuta pelkkä lasten käytös. Päästyään kotiin hän kirjoitti Facebookiin viestin, jossa hän kertoi tapahtumasta ja kannusti vanhempia keskustelemaan lastensa kanssa etiikasta ja moraalista sekä ihmisarvosta.
– Toivon todella, että voisimme kaikki ottaa vastuun lapsistamme (ja muista) ja puhua kotona siitä, kuinka hyvä kanssaihminen käyttäytyy (muistammeko, mitä se on?). Olemme kaikki kanssaihmisiä toisillemme, olemme kaikki yhtä arvokkaita iästä, sukupuolesta, rodusta, ammatista ja uskonnosta riippumatta, hän kirjoittaa viestissä ja lisää:
– Kasvatus tapahtuu kotona. Koulu ja varhaiskasvatus tukevat kasvatusta, mutta tärkeimmät asiat eli etiikka ja moraali, tulevat kotoa, hän kirjoittaa ja allekirjoittaa viestin sanoin:
– Äiti, joka ajattelee, että lapsen kasvattamiseen tarvitaan kylä.
Monet ylistävät Saraa hänen toiminnastaan ja ovat yhtyneet hännen mielipiteisiinsä.
– Mahtavaa, että puutuit tilanteeseen. Kiusaaminen jättää elinikäiset arvet, kirjoittaa yksi henkilö kommenteissa.
– Aamen. Lapsi oppii kotona vanhemmiltaan, miten puhua muista ihmisistä. Hyvässä ja pahassa, kirjoittaa toinen.
– Hyvä, että puutuit asiaan! Pahinta on, kun ihmiset näkevät, mutta eivät puutu asiaan! Lasten käyttäytyminen heijastaa pitkälti sitä, mitä vanhemmat opettavat heille. Se on aina vanhempien vastuulla! kirjoittaa kolmas.
Vaatii muutosta
Saraa itseään kiusattiin lapsena samassa koulussa eikä hän sanojensa mukaan saanut apua tilanteessa.
Sen sijaan hänet sijoitettiin samaan luokkaan kiusaajansa kanssa.
Nyt Sara toivoo, että muutos tapahtuisi ja että sekä koulu että vanhemmat ryhtyisivät toimiin kiusaamisongelman kitkemiseksi.
– Välittävätkö he edes? Joskus tuntuu, että vanhemmat vain hankkivat lapsia, mutta heitä ei kiinnosta heidän kasvattamisensa. Tarkoitan, että jos vanhemmat eivät välitä siitä, mikä on oikein ja mikä väärin, ei ole yllättävää jos lapsetkaan eivät, Sara sanoo Newsnerille ja lisää:
– Mielestäni olisi hyvä, jos koulu ja kodit tekisivät enemmän yhteistyötä. Mielestäni kaikki vanhemmat pitäisi kutsua koolle jo ensimmäisellä luokalla, jotta kaikki oppisivat tuntemaan toisensa kunnolla. Tehtäisiin asioista hieman ”yhteisöpohjaisempia”, kasvatettaisiin yksinkertaisesti enemmän yhteenkuuluvuuden tunnetta.
On niin tärkeää, että aikuiset puuttuvat asiaan. Sara on todellinen roolimalli.
Jaa tämä artikkeli myös ystävillesi ja jaa mielellään omia kokemuksiasi Facebookin kommenteissa!
