Monet pariskunnat suunnittelevat ja toivovat lapsia, jolloin positiivinen raskaustesti ei tule suurena yllätyksenä. Joskus raskaus voi kuitenkin olla äidille iso järkytys.
En itsekään ole aivan varma, olinko suunniteltu lapsi, mutta ainakin olen saanut kasvaa rakastavassa ja turvallisessa kodissa.
Kaikki ihmiset eivät kuitenkaan sovellu vanhemmiksi, ja pahimmassa tapauksessa lapset joutuvat hylätyiksi.
Juuri niin kävi pienelle pojalle nimeltä Gabe. Hän syntyi Brasiliassa, ja oli vasta kahden päivän ikäinen, kun äiti hylkäsi hänet lastenkotiin.
Lastenkodissa oli pulaa sekä rahasta että henkilökunnasta, ja usein Gabe joutuikin makaamaan yksin sängyssään, ilman rakkautta ja läheisyyttä.
Todennäköisyys sille, että Gabe olisi adoptoitu, oli pieni. Hän ei nimittäin ollut kuten muut lapset.
Hän oli syntynyt ilman käsiä ja jalkoja, mikä varmasti oli ollut suurin syy hylkäämiselle.
Yhdysvalloissa Utahissa asuva Janelle Adams näki Gaben kuvan lehdessä paikallisessa supermarketissa. Hän oli jo ennestään äiti, ja tunsi, että hänen oli tehtävä jotain pojan hyväksi.
Monet muut ohittivat kuvan ja jatkoivat elämäänsä, mutta Janelle ei saanut pienen pojan kasvoja mielestään.
Lopulta hän sai yhteyden Gaben lastenkotiin, ja pian adoptioprosessi oli käynnissä.
Se ei ollut nopea prosessi, mutta lopulta kaiken paperisodan jälkeen Janelle ja hänen miehensä Ron matkustivat lentokentälle ja lähtivät hakemaan odottamaansa poikaa kotiin. Gabe oli tuolloin 9 kuukauden ikäinen. Kohtaaminen oli rakkautta ensi silmäyksellä.
Janelle ja Ron kohtelivat Gabea alusta asti kuin ketä tahansa lasta, jotta hän oppisi pärjäämään ja olemaan itsenäinen.
12-vuotiaana Gabe pystyy tekemään lähes kaikkia samoja asioita, kuin muut ikäisensä. Hän osaa pukea itse, kävellä, syödä ja uida. Hän pystyy jopa kiipeämään portaita ilman apua.
”Kyllä, pystyn siihen, ja pystyn vielä hymyilemään samalla”, Gabe sanoo.
Vanhemmat halusivat, että hänestä tulisi itsenäinen, jotta hän ei olisi koko ajan riippuvainen muiden avusta.
”Tavoitteenamme on alusta asti ollut antaa Gabelle päätösvaltaa ja vapautta, ja se on mahdollista vain, jos hän on itsenäinen”, Gaben isä selittää.
Se ei kuitenkaan ole ollut helppo. On äärimmäisen vaikeaa selviytyä jokapäiväisestä elämästä ilman käsiä ja jalkoja. Gabe rakastaa uintia, ja hän treenaa kuntoaa ja lihaksiaan joka päivä tekemällä vatsalihasliikkeitä ja kiipeämällä portaita ylös ja alas.
Kun perhe alun perin adoptoi Gaben, he ajattelivat pelastavansa tämän yksinäiseltä elämältä sairaalasängyssä.
Nopeasti he kuitenkin tajusivat, että Gabe pelastikin heidät. Hän on opettanut heille, mikä oikeasti on tärkeää elämässä. Hän on myös opettanut heitä taistelemaan ja olemaan antamatta periksi.
Tästä voit katsoa Gabesta tehdyn uutisraportin:
Gabe on todellinen taistelija, joka levittää iloa ja positiivisuutta ympärilleen.
Jaa Gaben tarina ystävillesi Facebookissa, jos olet sitä mieltä, että joskus tuhlaamme liikaa energiaa asioihin, joille emme voi mitään. Välillä olisi hyvä keskittyä elämän hyviin puoliin.
