Kun menetät jonkun sinulle rakkaan henkilön, se jättää sydämeesi aukon, joka ei ikinä parane kokonaan. Muistot ja suru elävät kanssasi ikuisesti.
Rakkaan ihmisen menettäminen on aina rankkaa, kuten 78-vuotias Tona Herndon liian hyvin tietää.
Tonan elämä pirstoutui palasiksi, kun hänen aviomiehensä menehtyi 60 yhteisen aviovuoden jälkeen. Nykyään hän pyrkii vierailemaan miehensä haudalla päivittäin, sillä se on ainoa asia, joka häntä voi lohduttaa tilanteessa.
Viikkoa miehensä hautajaisten jälkeen Tona oli vierailemassa miehensä haudalla tavalliseen tapaan – mutta tuo päivä otti hyvin nopeasti unohtumattoman käänteen.
Surun puuduttama Tona seisoi miehensä haudan vierellä, kun tuntematon mies lähestyi häntä takaa päin.
Mies ryösti 78-vuotiaan lesken ja juoksi pois hautausmaalta tämän käsilaukun kanssa. Tona oli täysin shokissa ja ymmällään – minkälainen ihminen ryöstäisi vanhan rouvan kirkon pihamaalla?
Mutta joskus totuus on tarua kummallisempaa ja se, mitä tapahtui ryöstön jälkeen, muutti koko tilanteen suoraan painajaisesta iloiseksi muistoksi Tonan osalta.
Joskus hyvä voittaa
Tonan ryöstänyt mies pidätettiin pian ja hänen kuvansa levisi vauhdilla paikallisessa mediassa, kertoo WTRF 7News -kanava.
Lehdet kirjoittivat miehen pelkurimaisesta teosta ja muutamaa viikkoa myöhemmin 15-vuotias poika otti yhteyttä Tonaan erikoisen pyynnön kanssa.
Halusi tavata
15-vuotias Christian Lunsford oli nähnyt uutiset ja kuvat ryöstäjästä. Se tuntui pojasta välittömästi siltä, kuin häntä olisi lyöty vatsaan. Lesken ryöstänyt pelkuri oli hänen isänsä, Shane.
Shane Lunsford oli ollut vaikeuksissa lain kanssa myös useita kertoja aiemmin. Tällä kertaa hän oli onnistunut pakenemaan paikalta 700 dollarin ryöstösaaliin kanssa; eli kaiken, mitä Tonalla oli mukana laukussaan.
Christian otti yhteyttä Tonaan ja kysyi, voisivatko he tavata läheisen kirkon parkkipaikalla. Hän halusi pyytää anteeksi isänsä käytöstä leskirouvalta.
Christianin vanhemmat erosivat kun hän oli 2-vuotias ja siitä lähtien hänen isänsä oli vain palloillut välillä poikansa elämässä ja kadonnut taas pois.
Mutta isän käytös ei selvästikään ollut hieroutunut Christianiin. Hänen isänsä rikollinen elämä oli motivoinut poikaa tekemään kaiken elämässään toisin.
”Se oli vain pakko tehdä,” Christian sanoo.
”Hänen täytyi saada kuulla anteeksipyyntö jolta kulta. Jos se en olisi ollut minä, niin kuka sitten?”.
Uskomattoman huomaavaista
Tona ja Christian tapasivat parkkipaikalla, mutta pojalla oli vielä yksi yllätys takataskussaan. Christian ojensi Tonalle 250 dollaria rahaa, jotka hänen isänsä oli antanut pojalle koulun luokkaretkeä varten.
”Minusta se oli aivan uskomattoman huomaavaista,” Tona sanoo, ja jatkaa;
”Kuka tahansa 15-vuotias poika, jolla on noin hieno omatunto, on yksinkertaisesti erityislaatuinen”.
Hän oli niin otettu ja kiitollinen, että päätti antaa rahat takaisin Christianille. Hän ilmoitti pojalle rahojen kuuluvan hänelle, joten hän saa tehdä niillä mitä haluaa. Ja se mitä hän halusi tehdä, oli auttaa tätä ystävällistä ja avokätistä nuortamiestä pääsemään luokkaretkelleen.
Tona ja Christian ovat malliesimerkkejä empatiasta ja ystävällisyydestä. Maailmassa, jossa niin monet ovat kylmiä ja itsekkäitä, he näyttävät, että me voimme yhä taistella pahuutta vastaan hyvillä teoilla.
Christian on myös elävä esimerkki siitä, että joskus omena todella VOI pudota kauas puusta.
Hänen olisi ollut helppo vain pitää etäisyyttä isäänsä ja antaa tämän maksaa omista virheistään. Mutta sen sijaan tämä 15-vuotias poika tekee kaikkensa voidakseen tehdä maailmasta edes hieman paremman paikan.
