50 000 nimeä päivässä täyteen – ”julma” ja ”turha” turkistarhaus halutaan kieltää

Turkistarhauksen kieltoon tähtäävä kansalaisaloite etenee eduskunnan käsiteltäväksi.

Tiistaina iltaviiden aikaan nimiä oli jo yli 77 000. Kuva: Oikeutta eläimille/Kansalaisaloite.fi

Kissaa ei kuulemma ole karvoihin katsominen. Ei ole myöskään turkiseläimiä, jos kysytään uuden kansalaisaloitteen allekirjoittajilta.

Kansalaisaloite Turkistarhaus historiaan – Oikeudenmukainen siirtymä turkistarhattomaan Suomeen keräsi jo ensimmäisen vuorokauden aikana riittävän määrän nimiä. Allekirjoituksia kertyi maanantain aikana 53 740. Vaadittava määrä on 50 000 allekirjoitusta, jotta aloite etenee eduskunnan käsiteltäväksi.

Vaikka nimiä on tarpeeksi, niitä on tullut tiistaina kohisten lisää. Turun yliopiston eläinympäristötieteen dosentti Elisa Aaltola sanoo Newsnerille, että se kertoo siitä, että yhä useampi ihminen on huolissaan eläimien kohtelusta.

– Asennemuutos on ollut aika selkeä viime vuosina. Varsinkin nuoremmat ikäpolvet eivät enää hyväksy sitä, että eläimiä pidetään ahtaissa häkeissä lopulta hyvin turhan tuotteen vuoksi. Kyllä se kertoo, että ihmiset ovat kiukkuisia, ja haluavat muutosta, Aaltola sanoo.

Pienet ja virikkeettömät häkit

Elisa Aaltola on yksi aloitteen kuudesta allekirjoittaneesta laatijasta. Turkistarhausta on puolusteltu muun muassa ammatinharjoittamisena ja ihmisten elinkeinona. Aloitteen tekijät ehdottavat, että ”eduskunta edellyttää valtioneuvostoa ryhtymään lainvalmisteluun turkistarhauksen kieltämiseksi oikeudenmukaisella tavalla”.

Se tarkoittaa, että turkistarhaus loppuu kohtuullisella siirtymäajalla, ja elinkeinostaan luopuvat tarhaajat saavat järjestelmän kautta tukea. Kansantaloudellinen merkitys on Aaltolan mukaan työllistävän vaikutuksen näkökulmasta niin pieni, että se ei paina vaakakupissa tarpeeksi eläinten kärsimyksen oikeuttamiseksi.

Artikkeli jatkuu kuvan jälkeen.

Kettu on naalin, minkin ja supikoiran ohella yksi Suomen tärkeimmistä turkiseläimistä. Kuva: Oikeutta eläimille

– Kokonaan turkistarhauksesta elinkeinonsa saa noin 200 henkilöä. Osa saa välillisesti osa-aikaisena tai sesonkityöntekijänä, mutta heistäkin on iso osa ulkomaalaisia. Esimerkiksi nahkomisaikaan muualta maailmasta tulee paljon ihmisiä tekemään ikävintä työtä.

Toisena seikkana Aaltola nostaa esiin lintuinfluenssan. Hän sanoo, että monet tutkijat ovat kansainvälisesti ilmaisseet, että tarhaus pitäisi lopettaa jo siksi, että ne ovat tautihautomoita. Turkiseläimet ovat aloitteen mukaan ahtaasti pienissä ja virikkeettömissä verkkopohjaisissa häkeissä.

– Siellä on hyvin tiheästi suuri määrä geneettisesti samankaltaisia eläimiä, jotka ovat kaikki stressaantuneita. Se tarkoittaa, että niillä on immuniteetti alhaalla.

Aaltola sanoo, että kun luonnonvaraiset eläimet pääsevät turkiseläinten lähettyville, tarhalla mutatoitunut virus tai patogeeni voi lähteä luonnonvaraisten eläinten mukaan. Tai vastaavasti ne voivat tuoda viruksen tarhaan, jossa se mutatoituu yhä tappavammaksi.

Kyse on kulutustrendistä

Kolmanneksi Elisa Aaltola nostaa luontokysymykset. Media on uutisoinut muun muassa silakkakantojen rajustakin pienentymisestä. Aaltola sanoo, että valtaosa silakoista käytetään eläinten ruoaksi. Joko kirjolohille syötettynä tai turkistarhoilla.

– On kestämätöntä, että ajamme luonnonvaraisia eläinpopulaatioita jopa romahduspisteeseen siksi, että koitamme ylläpitää jo sinällään julmaa elinkeinoa.

Aloitteen kielto koskee kuitenkin vain tarhausta, eikä sinällään turkisten käyttämistä. Puolustajat ovat vedonneet siihen, että turkistuotanto siirtyisi maihin, joissa eläinten olot ovat vielä surkeammat. Aaltolan mukaan tarhaus on pitkälti samanlaista ympäri maailmaa.

Artikkeli jatkuu kuvan jälkeen.

Aloitteessa mainitaan, että eläimet eivät pysty käyttäytymään häkeissä lajilleen ominaisesti. Kuva: Oikeutta eläimille

– Suomessa olot ovat todella surkeat. Ahtaampia häkkejä ei voi juuri kehittää. Jos vertaa Kiinaan, perustarhat ovat aika samanlaisia. Toki Kiinasta on kauhukuvia, mutta ne ovat aika ääriesimerkkejä.  

Aaltola huomauttaa, että Eurooppa on myös suunnannäyttäjä. Jos Eurooppa kieltää esimerkiksi jonkun toimialan, on merkkejä, että trendi leviää muualle. Hän sanoo, että ei ole mitään toivoa kieltää turkistarhausta muualla, jos Suomi jatkaa sitä itse.

–  Sekin täytyy muistaa, että vaikka Euroopassa moni maa on tarhauksen kieltänyt ja turkistuotanto on laskenut, se ei ole noussut Kiinassa. Kyse on kulutustrendistä. Ne liittyvät siihen, millaista on olla hyvä ihminen ja miten sivistyneet yhteiskunnat toimivat. Tässä Eurooppa usein näyttää esimerkkiä, oli se sitten hyvä tai ei.