Mielihyvävaje on todellinen, mutta hoidettavissa oleva ilmiö.
Valtaosa ihmisistä luultavasti pystyy samaistumaan seuraavaan: Olet päättänyt kääntää uuden sivun elämässäsi, ja ruveta elämään ja syömään terveellisemmin.
Hetken ajan uusi, terveellisempi ja kevyempi elämä tuntuu hyvältä ja pysytkin tiukasti ruodussa ja kaukana herkuista.
Jossain vaiheessa mieliteko käy kuitenkin ylivoimaiseksi, ja löydät itsesi sipsi- tai karkkikulhon edestä.
Saatat myös esimerkiksi napostella pientä välipalaa kuin huomaamattasi, tai santsata ruokaa, ennen kuin olet tarkastellut kylläisyystilannettasi, ja taas ollaan lähtöruudussa, itseensä pettyneenä.
Yksi mahdollinen syy tällaiseen on niin sanottu mielihyvävaje. Se pohjaa ajatukseen, että ruoka voi olla muutakin kuin energianlähde, esimerkiksi mielihyvän lähde. Syömistä voi siis ohjata muukin kuin puhdas näläntunne, Syömishäiriöliitto kirjoittaa.
Jos syömme tarpeeksi pitkään ruokaa, josta emme todellisuudessa välitä, siitä voi syntyä mielihyvävaje, Sydän.fi kertoo.
Mielihyvävajeessa saatat syödä lisää kehon kylläisyysviestistä huolimatta. Varsinkin stressaantuneena käy helposti näin.
Mielihyvätasapainon löytäminen ei tarkoita pelkkää herkkujen nauttimista, vaan sitä, että ruokailu tapahtuu pääasiassa elimistön tarpeisiin vastaten ruoilla, jotka ovat henkilökohtaisesti miellyttäviä, Syömishäiriöliitto neuvoo.
Tämä tarkoittaa käytännössä siis sitä, että henkilö kuuntelee omia nälkä- ja kylläisyyssignaalejaan ja sallii itselleen nautinnon ruokailuhetkissä.
Uutisoimme aikaisemmin siitä, miten itseltään ei tule kieltää herkkuja tyystin.
Herkkuja on hyvä korvata välillä esimerkiksi hedelmillä tai vaikkapa taateleilla, mutta loputtomiin tällaista ei kukaan jaksa. Jos mielesi todella tekee kirpeitä karkkeja, ei mikään sitruunan syöminen siihen himoon auta. Ole siis itsellesi armollinen ja salli satunnaiset herkut.
Siihen on syynsä, miksi hernekeittopäivinä lounaalla on tarjolla myös pannukakkua, tiivistetään Syömishäiriöliiton tekstissä.
