Fysiologian professori Jorma Toppari Turun yliopistosta nostaa esiin huolestuttavan ilmiön: jopa joka toisella suomalaismiehellä on niin vähän siittiöitä, että se vaikuttaa haitallisesti hedelmällisyyteen.
Jorma Toppari käsittelee aihetta laajasti MustRead-sivustolla ja korostaa, että siittiöiden määrän vähenemisen taustalla ovat todennäköisesti ympäristöperäiset syyt.
Topparin mukaan siittiöiden määrän vähenemisen nopeus viittaa voimakkaasti ympäristöperäisiin tekijöihin. Yhtenä suurena huolenaiheena hän nostaa esiin hormonaaliset haitta-aineet, jotka voivat vaikuttaa merkittävästi miesten hedelmällisyyteen.
Esimerkiksi jo kielletyistä kemikaaleista Toppari mainitsee miessukupuolihormonien vaikutusta estävät homeenestoaineet vinklotsoliinin ja prosimidonin.
Näitä kemikaaleja käytettiin vielä 1990-luvulle saakka laajalti viininviljelyssä ja hedelmätuotannossa.
Toppari painottaa, että lisääntymistä haittaavat kemikaalit täytyy tunnistaa nykyistä tehokkaammin, jotta niiden käyttöä voidaan säädellä tehokkaammin.
On tärkeää, että kemikaaleille altistumista tutkitaan myös muista kuin pelkästään lisääntymiseen liittyvistä syistä. Esimerkiksi erilaisten kroonisten sairauksien ja ympäristöperäisten altistumisten yhteyksiä tulee selvittää.
Kielletyt ja edelleen käytössä olevat kemikaalit
Viime vuosina on kielletty useita PFAS-yhdisteisiin kuuluvia kemikaaleja, kuten perfluoro-oktanoaatti (PFOA) ja perfluorosulfonoaatti (PFOS).
Näitä kemikaaleja käytettiin aiemmin laajasti tekstiiliteollisuudessa, pakkausmateriaaleissa ja keittiötarvikkeissa niiden rasvaa ja vettä hylkivien ominaisuuksien vuoksi.
Toppari huomauttaa, että edelleen käytössä on satoja erilaisia muita PFAS-yhdisteitä, joiden vaikutuksia ei ole tutkittu yhtä laajasti kuin kiellettyjen kemikaalien. Näiden yhdisteiden mahdollisia haittavaikutuksia on syytä tutkia tarkemmin.
Uudet kemialliset yhdisteet
Topparin mukaan ongelmana ovat myös tuhannet uudet kemialliset yhdisteet, joita tulee markkinoille vuosittain.
Näiden yhdisteiden hormonaalisista vaikutuksista tai yhteisvaikutuksista ei ole riittävää tietoa, mikä tekee niiden mahdollisten haittojen arvioinnin haastavaksi.
Tulevaisuuden haasteet
Toppari korostaa, että kemikaalien vaikutuksia ihmisten terveyteen on tutkittava laajasti ja monipuolisesti. Ympäristöperäisten haitta-aineiden hallinta ja sääntely ovat avainasemassa, jotta miesten hedelmällisyyttä voidaan suojella ja turvata tulevaisuudessa.
Vaikka kemikaalialtistusta on vaikea täysin välttää, Toppari itsekin tekee arkisia valintoja, joilla hän yrittää pienentää kemikaaleille altistumistaan.
– En mielelläni syö paljon tuontihedelmiä, jotka on varmasti hyvin suojattu homehtumiselta, eiväthän esimerkiksi viinirypäleet nykyään näytä homehtuvan ollenkaan, Toppari kertoo IL:lle.
– Kotimaisista mansikoistakin olisi hyvä tietää, onko niiden kasvatuksessa käytetty homeenestoaineita, Toppari lisää.
Kotimaisissa elintarvikkeissa todetut torjunta-ainejäämät ovat useimmiten sallituissa rajoissa, mutta esimerkiksi ulkomaiset paprikat ja viinirypäleet ovat lähes varmoja torjunta-ainejäämäpommeja, kertoo puolestaan Kemikaalicocktail.
Yhteiskunnan on panostettava tutkimukseen ja sääntelyyn, jotta uudet kemialliset yhdisteet ja niiden vaikutukset voidaan tunnistaa ja hallita ajoissa. Näin voidaan varmistaa, että tulevaisuudessa suomalaismiesten hedelmällisyys ei heikkene entisestään ympäristöperäisten syiden vuoksi.
