Uusi tutkimus osoittaa, että aivoverenkiertohäiriöiden riskiä on mahdollista pienentää itse.
Tuoreen tutkimuksen mukaan liikunnalla on suuri merkitys aivoverenkiertohäiriöiden riskin pienentämisessä.
Lue myös:
- Tutkijat: Tämä voi auttaa suolistosyövän varhaisessa toteamisessa
- Näin Parkinsonin tauti voi näkyä kävelyssä – 4 varoitusmerkkiä, joita ei pidä ohittaa
Meta-analyysin mukaan rehkimisen ei tarvitse edes olla joka päiväistä, jotta tuloksista hyödytään.
Tutkijat analysoivat 15 eri tutkimuksen aineistoja, jotka kattoivat yhteensä 750 000 aikuisen kymmenvuotiset seurantatiedot.
He havaitsivat, että liikuntasuositusten mukaisesti liikkuvien sairastumisriski oli noin kolmanneksen pienempi verrattuna niihin, jotka eivät harrastaneet liikuntaa ollenkaan.
Mielenkiintoista kuitenkin on, että myös vähäisempi vapaa-ajan liikunta näytti vähentävän aivoverenkiertohäiriöiden riskiä.
Näitä havaintoja tuki myös aiempien tutkimusten antama tieto, että kaikki liikunta on parempaa kuin ei liikuntaa ollenkaan. Se, että liikunta pienensi riskiä riippumatta osallistujien iästä tai sukupuolesta, osoittaa liikunnan positiivisen vaikutuksen.
Tutkimuksen tulokset julkaistiin Journal of Neurology, Neurosurgery and Psychiatry -lehdessä ja ne tukevat Suomen liikuntasuosituksia.
Suosituksissa korostetaan reipasta liikkumista vähintään 2 tuntia 30 minuuttia viikossa ja raskaampaa liikuntaa noin 1 tunti 15 minuuttia viikossa. Mutta tutkimuksen myötä myös lyhyet liikuntatuokiot päivän aikana saivat tunnustusta, osoittaen että jokainen liike on askel kohti terveyttä.
Tutkimuksen lisäksi muut elämäntavat saattavat vaikuttaa tuloksiin, mutta se ei muuta liikunnan merkitystä terveydelle. Aivoverenkiertohäiriöiden riskin pienentämiseksi kannattaa siis ottaa askelia kohti aktiivisempaa elämää – jokainen liikkeelle lähtö on tärkeä askel kohti terveyttä.
