Olga Temonen on paljastanut rohkeasti aivosyövän diagnoosistaan Docratesin johtava ylilääkäri Juha Kononen kommentoi yleisellä tasolla, millaisesta sairaudesta on kyse.
Näyttelijä Olga Temonen jakoi maanantaina pysäyttävän uutisen. Hän kertoi sairastavansa aivosyöpää. Ihmiset ovat rientäneet sankoin joukoin Temosen tueksi. Myös Newsnerin artikkeliin on kertynyt tuhansittain reaktioita ja tsemppausviestejä ja yli tuhat kommenttia.
Temonen kiitti päivityksessään seuraajiensa lisäksi Docratesin syöpäsairaalaa.
Docratesin johtava ylilääkäri Juha Kononen kommentoi aivokasvaimia Newsnerille yleisellä tasolla. Yksittäisen potilaan tapaukseen hän ei siis voi ottaa minkäänlaista kantaa.
– Ei ole kahta samanlaista tautia eikä kahta samanlaista tarinaa. Aivosyövät sisältävät monenlaisia alaryhmiä ja alatauteja. Joistakin niistä voi parantua. Joistakin ei voi. Kaikki riippuu yksityiskohdista, hän sanoo.
Lue myös: Olga Temonen jakoi pysäyttävän uutisen: Aivosyöpä
Lue myös: Uutinen Olga Temosen aivosyövästä kosketti tuhansia – tyttäreltä riipaiseva viesti
Tavallisin aivokasvainten muoto on lähtöisin aivojen tukikudoksesta eli gliasoluista. Konosen mukaan se on myös yksipahalaatuisimmista kasvain, joka ihmiselle voi tulla. Ennuste on huono.
– On myös sellaisia tautimuotoja, jotka ovat varsin hitaita. Niiden kanssa voi pärjätä pitkänkin aikaa. 10–15 vuotta. Sitten on olemassa joitakin keskushermoston kasvaimia, joista arkikielessä puhutaan aivokasvaimia, mutta ne ovat todellisuudessa aivokalvojen kasvaimia. Nämä ovat lähtöisin siis aivoja ympäröivistä kalvoista.
Aivokalvojen kasvaimet eivät aina varsinaisesti ole edes syöpiä, vaan hitaasti kasvavia muutoksia, joille ei välttämättä tarvitse tehdä koskaan yhtään mitään.
Artikkeli jatkuu upotuksen jälkeen.
Jos upotus ei näy, voit katsoa sen tästä linkistä.
Näin tautia hoidetaan
Aivokasvaimia hoidetaan Juha Konosen mukaan leikkaamalla, sädehoidolla tai lääkkeiden ja sädehoidon yhdistelmällä.
– Joka ikinen aivosolu on tärkeä. Normaalia aivokudosta halutaan vaurioittaa mahdollisimman vähän. Sijainti tekee joskus leikkauksen vaikeaksi. Toinen piirre aivokasvaimissa on monesti se, että niillä ei ole tarkkoja rajoja.
Leikkausta ei siis välttämättä voi täydellisesti toteuttaa niin, että viimeisinkin syöpäsolu saadaan poistettua. Vaikka kasvain sijaitsisikin sellaisella alueella, että sen voisi leikata ilman, että neurologiset toiminnot kärsivät.
– Eräät kasvaimista kasvavat vähän sormimaisina ulokkeina. Siellä on yksittäisiä solujonoja, jotka liikkuvat niin, että niitä ei pysty näkemään, missä kaikkialla niitä on.
Artikkeli jatkuu kuvan jälkeen.
Kononen sanoo, että aivokasvain voi tulla ihan kenelle tahansa. Pieni osa niistä on perinnöllisiä, mutta se selittää hänen mukaansa korkeintaan kymmenen prosenttia tapauksista.
– Useimmiten kyse on huonosta tuurista.
Kuinka tukea sairasta omaista
Syöpä sanana on pelottava ja voi säikyttää. Juha Konosen mukaan toivo ja tieto ovat tekijöitä, jotka kantavat ihmistä eteenpäin. Hän sanoo, että sairastunutta potilasta voi auttaa parhaiten, jos tähän pystyy suhtautumaan täysin normaalisti.
– Ja on hänen tukenaan, kuten läheisten tukena nyt ollaan. Joskus sairastuneen ystävät tai omaiset epäröivät ottaa syövän puheeksi, koska aihe on vaikea ja pelottava. Kommunikaatio voi muuttua. Yleisenä ohjeena syöpään sairastuneita ihmisiä auttaa, että heidän kanssaan ollaan yhteyksissä. Ettei sairaustilanteessa jää yksin.
Kononen kertoo, että aivokasvaimissa on erityispiirteenä se, että sairaus voi muuttaa ihmisen kapasiteettia toimia. Siis aiheuttaa esimerkiksi ongelmia keskittymiskyvyn tai jaksamisen suhteen. Moni aivokasvainpotilas on väsynyt, joko taudin tai hoitojen seurauksena.
– Syöpään sairastuneiden ihmisten kannalta kaikki asiat, mitkä ovat hyviä ja terveellisiä, ovat niitä edelleenkin. Perusasiat kuten uni, liikkuminen ja terveellinen ruoka tukevat kaikki terveyttä ihan samalla tavalla kuin ennen syöpädiagnoosia.
Artikkeli jatkuu kuvan jälkeen.
Usein väsymys tulee kuitenkin vasta hoitojen myötä. Ensimmäiset oireet ovat Konosen mukaan usein puutosoireita. Joku toiminta häviää. Tautiin voi kuulua myös kohtausoireita, esimerkiksi epileptisiä kohtauksia.
– Voi olla, että tulee poikkeavaa päänsärkyä. Useimmat päänsäryistä ei suinkaan ole aivokasvainperäisiä. Se on niin kovin yleistä. Jos kasvain sattuu sijaitsemaan hyvin tarkkarajaisella alueella, joku toiminta voi hävitä. Vaikka käden motoriikka, tai sitten voi tulla esimerkiksi paikallisia näköoireita.
Kononen huomauttaa, että on eri asia, jos kasvain on lähtenyt alun alkaen aivoista. Se ei lähetä etäpesäkkeitä muualle elimistöön. Sen sijaan syöpä muualla elimistössä voi lähettää etäpesäkkeitä aivoihin.
Potilasta voi auttaa aina
Juha Kononen sanoo, että käytännössä jokaisella suomalaisella on joko omissa sukulaisissa tai ystävissä tai vähintään heidän läheisissään joku, joka sairastaa syöpää. Tilastojen mukaan elämän aikana joka kolmas sairastuu johonkin syöpätautiin.
– On heitäkin, jotka ovat sairastuneet ja parantuneet useammasta syöpätaudista.
Lopuksi Kononen korostaa, että joistakin aivosyövän muodoista on mahdollista parantua. Terveydenhuollon ammattilaiset tutkivat koko ajan uusia menetelmiä ja hoitotapoja. Viime aikoina ei ole tullut aivosyövän osalta läpimurtoja, mutta tietoa kertyy koko ajan.
– Siihen täytyy uskoa, että tulevaisuudessa meillä on entistä useammin mahdollisuuksia hoitaa syöpää paremmin. Olen varma, että kyllä lääkärit ja hoitohenkilökunta tekevät parhaansa. Aina pystytään auttamaan. Aina pystytään tekemään jotain potilaan hyväksi, hän sanoo.
